Valkoisessa talossa ja osakemarkkinoilla on takana vilkkaat päivät.
Viikonloppuna presidentti Donald Trump määräsi, että Meksiko ja Kanada saavat niskaansa 25 prosentin tullit ja Kiina 10 prosentin. Tavalliseen tapaansa Trump säesti päätöstään kärjistävillä ja koppavilla lausunnoilla kauppakumppaneista.
Maanantaina markkinat painuivat jyrkästi miinukselle ympäri maailmaa – kunnes Trump pyörsi puheensa.
Iltakuuden tienoolla Suomen aikaa Trump lykkäsi ensin Meksikon tulleja kuukaudella. Myöhemmin illalla samainen kuukauden lykkäys tuli myös Kanadan tulleille.
Markkinat toipuivat hyvin nopeasti jo Meksiko-päätöksen jälkeen, ja lopulta miinuslukemat jäivät huomattavasti markkina-avauksia pienemmiksi.
Se kertoo paljon siitä, mitä sijoittajat Trumpin toimista ajattelevat.
Sijoittajat eivät näytä uskovan tulliuhkaan
Osakemarkkinoilla hinnat määräytyvät odotusten perusteella. Kaukana tulevaisuudessa siintävät voitot ja tappiot hinnoitellaan osakkeisiin välittömästi.
Maanantain markkinareaktiot näyttävät siksi siltä, etteivät sijoittajat todellisuudessa usko, että Trump olisi asettamassa tullejaan kuukauden lykkäyksen jälkeenkään.
Jos sijoittajat arvioisivat lykkäyksen olevan todella vain kuukauden viivästys, markkinat eivät olisi toipuneet niin voimakkaasti.
Yhdysvalloissa osakemarkkinaa seuraava S&P 500 -indeksi avautui aamulla 1,7 prosentin laskussa. Päivän päätteeksi miinusta oli jäljellä enää 0,8 prosenttia. Tiistaina illansuussa indeksi oli jo yli puoli prosenttia plussalla.
Vielä paljastavampia ovat yhdysvaltalaisten autovalmistajien osakekurssit. Niille tullit ovat erityisen haitallisia, koska autovalmistuksessa osat ja autot kulkevat jatkuvasti rajojen yli. Esimerkiksi Ford ja General Motors putosivat maanantaina tullien säikäyttämänä useita prosentteja, mutta valtaosa laskusta palautui, kun tulleja lykättiin.
Tulevaisuuden tuottoja peilaavalla osakemarkkinalla pelkkä kuukauden lykkäys haitallisiin tulleihin ei saisi tällaista muutosta aikaan.
Sijoittajat siis näyttävät lyövän vetoa sen puolesta, että tullit ovat Trumpille ensisijaisesti neuvotteluase, jolla kauppakumppaneita kiristetään Trumpille mieleisiin sopimuksiin.
Näin arvioi myös Nordean varainhoidon päästrategi Antti Saari. Hän pitää mahdollisena, että tullit saattavat tulla voimaan hetkeksi, mutta hyvin epätodennäköisesti pidemmäksi aikaa.
– Se, tulevatko tullit hetkellisesti voimaan vai ei, riippuu todennäköisesti siitä, minkälaisiin neuvottelutuloksiin Trump pääsee.
Entä Kiina ja EU?
Kiina-tulleja Trump ei perunut, ja ne astuivat voimaan tänään tiistaina.
Aamulla Kiina ilmoitti jo omista vastatulleistaan. Ne eivät näytä säikäyttäneen sijoittajia, jotka saattavat ajatella, että myös Kiina-tullit perutaan pian. Esimerkiksi teknologiapainotteinen Nasdaq-pörssi oli tiistai-iltana yli prosentin plussalla, vaikka Kiina sanoo ottavansa hampaisiinsa Yhdysvaltain teknologiajättejä.
Maanantaisten lykkäysten ja Kolumbian aiemman esimerkin perusteella perumista todella sopii odottaa myös Kiinan tulleihin, kunhan Trump pääsee maan kanssa mieleiseensä sopimukseen.
Kiinaa on kuitenkin arvioitava erilaiselta kantilta.
Sitä vastaan Yhdysvallat pelaa suurvaltapeliä, ja tulleilla se pyrkii hidastamaan Kiinan kehitystä. Tällaiselle strategialle Yhdysvalloissa on laajaa kannatusta yli puoluerajojen.
Yhdysvallat siis on valmis maksamaan Kiinan heikentämisestä, vaikka se tarkoittaa pienenevää myyntiä yhdysvaltalaisille tuotteille Kiinan markkinoilla. Yhdysvaltalaisille yhtiöille ja kansantaloudelle Kiina-tullit ovat kuitenkin vähemmän haitallisia kuin lähinaapureiden vastaavat.
Jäljellä on vielä EU, jota vastaan Trump on sanonut asettavansa tulleja ”ehdottomasti”.
Markkinoilla reaktiot seuraaviin tulliuhkauksiin saattavat olla lievempiä. Tällöin Trumpille kävisi kuten sadun pojalle, joka huusi sutta, vaikkei sitä tullut. Lopulta huutoihin ei uskottu.
Ursula von der Leynen: EU laittaa Yhdysvaltojen kanssa kovan kovaa vastaan