Yrityksiä edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK räväytti miljardien veroale-ehdotuksensa julkisuuteen tänään keskiviikkona. Yhteensä 3,5 miljardin euron veroalen tarkoitus olisi käynnistää Suomen hiipunut talous taas kasvuun.
EK:lla on kolme veroja laskevaa ehdotusta ja yksi verotusta yksinkertaistava toive.
Talouskasvun reseptiään esitellyt EK:n johto kuulutti, että Suomi tarvitsee nyt vuosisadan verouudistuksen.
Keskusliitto ehdottaa, että yritysvero eli yhteisövero laskettaisiin 15:een prosenttiin. Se on maailmanlaajuinen minimiveroaste. Suomessa vero on nyt 20 prosenttia ja yritykset maksavat sitä voitollisesta tuloksestaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan yritysveron alentaminen saisi aikaan jopa neljän prosentin kertaluontoisen talouskasvun.
Keskusliitto haluaisi myös poistaa paljon puhutun perintö- ja lahjaveron kokonaan sekä alentaa parhaiten tienaavien palkansaajien verotusta.
Veroaleilla ja muilla ehdotuksillaan EK arvelee talouskasvun kipuavan prosenttiyksikön verran ennakoitua suuremmaksi.
Veroale siis muuttuisi näin ollen verotulojen kasvuksi EK:n arvion mukaan. Yhtä vuotta kohden se tarkoittaisi 1,2 miljardia euroa lisää valtion kassaan. Kymmenessä vuodessa verotulojen kasvu kertautuisi peräti 66 miljardiin euroon, arvioidaan keskusliiton esityksessä.
– Esityksemme lähtee rakentamaan kasvua kasvun päälle, EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell perusteli laskelmaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoo Talouselämän haastattelussa hallituksen vähintään keskustelevan veron kevennyksistä huhtikuussa puoliväliriihessään. Esillä ovat myös kaikki EK:n ehdottamat veroalet.
Purra on kertonut aiemmin kannattavansa etenkin työn verotuksen keventämistä.
Suureen veroaleen liittyy riski
EK:n ehdotukset saavat varovaista kannatusta veropolitiikan asiantuntijolta.
Julkistalouden professori Jukka Pirttilä Helsingin yliopistosta kiittelee pyrkimystä saada aikaan talouden kasvua. Sen sijaan hän suhtautuu varautuneesti siihen, kääntyisivätkö veroalet koskaan verotuloiksi.
– Esityksessä lasketaan, että isot veronkevennykset maksaisivat itsensä takaisin suurelta osin, mutta siihen kyllä liittyy kysymysmerkkejä tutkimuksen perusteella, Pirttilä kritisoi EK:n laskelmia.
Isoon veroaleen liittyy siis riski.
- Jos verojen kevennys ei maksakaan itsensä takaisin, joudutaan tietysti miettimään, että mistä leikataan tai korotetaanko jotain muita veroja, Pirttilä sanoo.
Johtava tutkija Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta Vatt:sta taas näkee ainakin yhteisöverojen laskulla olevan vaikutusta yritysten investointeihin.
– Esitys vahvistaisi investointikannusteita kotimaisten yritysten osalta ja parantaisi myös Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten investointien kohdemaana, Seppo Kari sanoo.
Sen sijaan sitä, kuinka paljon veroale toisi investointeja, ei voi ennakolta sanoa varmaksi Karin mukaan. Yhteisöveron vaikutus talouskasvuun voisi myös jäädä lyhyeksi.
– Yhteisöveron keventämisellä ei periaatteessa ole pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia, vaan nämä vaikutukset ovat lyhyen aikavälin vaikutuksia, Kari kertoo.
Karin mukaan pitkän aikavälin vaikutukset edellyttäisivät sitä, että uudistuspaketti lisäisi myös tutkimus- ja kehitystoimintaa ja nostaisi osaamistasoa.
Perintöveron poistoa Seppo Kari taas ei pidä hyvänä ratkaisua talouskasvun aikaansaamiseksi.
- Sille ei ole tutkimusnäyttöä, että perintäveron poisto kasvattaisi kotimaisten yritysten pääomia kasvun rahoittamiseksi, Kari sanoo.
Verokikkailu osingoilla voisi vähentyä
Yksi verotusta koskeva ehdotus on toisenlainen. Se ei ole ale vaan sen sijaan yksinkertaistus osinkoverotukseen.
Ehdotus verotuksen yksinkertaistamisesta myös toisi hitusen lisää verotuloja saman tien, arvioi EK.
Yritysten etuja ajava EK olisi valmis muuttamaan osinkoverotusta. Yritysten omistajat saavat osan tai kaikki tulonsa yrityksen maksamista osingoista.
Pörssin ulkopuolisten eli listaamattomien yritysten osingoista on voinut saada alennusta yritykseen kertyneen varallisuuden perusteella. Se on houkutellut yritysten omistajia ottamaan jopa kaikki tulonsa osinkoina ansiotulojen sijaan niin sanotun holding-yhtiönsä kautta. Näin ovat toimineet niin isot omistajasuvut kuin myös monet tunnetut some-influensserit. Alennettua verotusta on hyödyntänyt jopa entinen pääministeri Sanna Marin (sdp.).
Uuden ehdotuksen mukaan osingoista kolmasosa olisi verovapaata ja lopusta kahdesta kolmasosasta verottaja ottaisi oman osansa riippumatta yrityksen varallisuudesta.
Uudistus todennäköisesti vähentäisi yritysten omistajien houkutusta verojärjestelyihin. Uudistus toisi EK:n arvion mukaan lisää verotuloja 81 miljoonaa saman tien. Summa on toki pieni verrattuna 3,5 miljardin verohelpotuksiin.
Yritykset kaipaavat lisää maahanmuuttoa
Veromuutosten lisäksi EK vaatii lisää maahanmuuttajia.
EK perää tulevia Suomen hallituksia sitoutumaan siihen, että osaavia ihmisiä muuttaisi maahan joka vuosi 45 000:n verran. Se parantaisi EK:n mukaan maan talouskasvun ennustetta nykyisestä.
Osaajien houkuttelemiseksi keskusliitto on kaavaillut niin ikään veroalea. Se, että neljäsosan tuloista saisi verovapaana, olisi yksi houkutin.
Täydennetty 5.2.2025 kello 14.40 professori Jukka Pirttilän kommenteilla.
Kuuntele Ylen Politiikkaradion podcast siitä, voisiko hallitus todella luopua perintäverosta:
