Kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi toimivat järjestöt arvostelevat Helsingin poliisia siitä, että se on päättänyt lakkauttaa ennalta ehkäisevän työnsä.
Poliisin mukaan kunniaan liittyvä väkivalta on yleistynyt Suomessa viime vuosina.
Helsingin poliisilaitos lakkautti marraskuun alussa ennalta estävän yksikkönsä, ja samalla päättyi myös kunniaan liittyvän väkivallan ennalta estävä työ.
Järjestöt ovat olleet päätöksestä ihmeissään ja järkyttyneitä.
– Olemme tehneet 13 vuotta kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä, ja meillä oli hyvin toimiva yhteistyö Helsingin poliisin ennalta estävän yksikön kanssa, kertoo kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työn johtava asiantuntija Johanna Aapakallio Loisto-setlementistä.
Aapakallion mukaan lakkautus on vaikuttanut rajusti asiakkaiden tilanteeseen.
Helsingin poliisilaitosta yritettiin saada turvaamaan ennalta estävä toimintansa muun muassa Loisto-setlementti ry:n vetoomuksella. Siihen liittyi 25 organisaatiota ja 83 yksityishenkilöä. Vetoomus luovutettiin lokakuussa sisäministeriölle, Poliisihallitukselle ja Helsingin poliisilaitokselle.
Aapakallion mukaan vetoomukseen ei reagoitu.
Poliisi oli aiemmin läsnä
Aapakallio kertoo, että vanhassa systeemissä poliisi oli päivystämässä säännöllisesti heidän tiloissaan. Asiakkailla oli mahdollisuus kertoa matalalla kynnyksellä tilanteestaan ja samalla tehdä tarvittaessa rikosilmoitus.
Poliisin kanssa käytiin yhdessä myös turvakodeissa ja kouluissa kuraattorin tai terveydenhoitajan luona tapaamassa niitä nuoria, joiden oli tunnistettu elävän kunniaväkivallan uhan alla.
– Kykenimme yhdessä poliisin kanssa ratkaisemaan hyvinkin vaikeita, korkean uhan tilanteita.
Läsnä olevan poliisin on sittemmin korvannut sähköpostiosoite.
– Aiemmin meillä oli nimetyt ennalta estävän toiminnan poliisit, joille voi soittaa tai laittaa suoraan viestiä. Uudessa systeemissä toiminnan korvasi sähköpostiosoite, johon pitää odottaa jonkun reagoimista, Aapakallio sanoo.
Asiantuntija muistuttaa myös, että ajoituksella on merkitystä, eikä pelkkä rikosilmoituksen tekeminen riitä tai auta asiakkaita.
– Kun pitää mennä Pasilaan tekemään rikosilmoitus tai tehdä se netissä, ja odottaa, että joku siihen reagoi, siinä ehtii hyvinkin paljon tapahtua asioita, hän huomauttaa.
Miksi Helsingin poliisissa ei ole enää kunniaväkivallan estämiseen erikoistuneita poliiseja? Poliisipäällikkö vastaa:
Jokaöistä pakkoseksiä ei tiedetä rikokseksi
Suomen Pakolaisavun viime keväänä käynnistyneen Irada-hankkeen tavoitteena on parantaa kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi joutuneiden ulkomaalaistaustaisten ihmisten turvallisuutta ja oikeuksia.
Myös Pakolaisavun asiantuntija Ala Saeed harmittelee poliisin työtavan muutosta.
– Yhteys poliisiin on asiakkaiden kokemusten mukaan heikentynyt ja käsittelyajat pidentyneet, Saeed sanoo.
Saeed listaa kunniaan liittyvää väkivallan muodoiksi muun muassa pakkoavioliitot, sukuelinten silpomisen, taloudellisen ja digitaalisen väkivallan sekä muun eristämiseen, kontrolliin ja painostamiseen liittyvän väkivallan. Kunniaan liittyviä murhia on Suomessa tiettävästi tapahtunut muutamia.
– Asiakas saattaa kertoa esimerkiksi jokaöisestä vastentahtoisesta seksistä, jota aviomies on jatkanut jo vuosia. Uhri ei ole uskaltanut kertoa kenellekään, eikä edes tiennyt, että tilanne on Suomessa vastoin lakeja. Tämän vuoksi luottamus on niin tärkeätä asiakassuhteessa, Saeed sanoo.
Pakkoavioliiton järjestelyn pelossa Suomen Pakolaisapuun ottaa Saeedin mukaan yhteyttä joka vuosi yli kymmenen asiakasta. Saeedin mukaan se on vain jäävuoren huippu todellisista määristä.
– Aihe on vaikea, mutta toivomme, että alaikäiset pystyisivät rohkeasti puhumaan kuraattorille tai opettajalle, jos he tietävät pakkoavioliittojärjestelyistä. Sitä kautta asia on mahdollista saada eteenpäin lastensuojeluun.
Poliisi kehottaa rikosilmoitusten ja huoli-ilmoitusten tekoon
Kokonaiskuvan saaminen kunniaan liittyvän väkivallan määrästä ja laadusta ei ole helppoa, koska kyse ei ole erillisrikoksesta eli kunniaan liittyvää väkivaltaa ei tilastoida omana lajinaan. Osa siitä jää myös poliisilta pimentoon.
– Jos epäilee joutuneensa kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi, kannattaa ehdottomasti tehdä aina asiasta tehdä rikosilmoitus, jotta epälty voidaan saattaa rikosvastuuseen, Helsingin poliisin väkivaltarikokset -toiminnon johtaja, rikosylikomisario Ritva Elomaa painottaa.
Hänen mukaansa lähisuhdeväkivaltatilanteessa, jos uhka on edelleen päällä siinä vaiheessa kun rikosilmoitus on käsitelty, ryhdytään nopeasti miettimään tuki- ja turvatoimia, kuten turvakotiin hakeutumista.
Lakiuudistuksen myötä lähisuhdeväkivaltatapausten ja lähestymiskieltoasioiden käsittelyyn saa avustajan valtion varoista tuloista riippumatta.
Jos kyseessä on alaikäinen, jota uhkaa esimerkiksi pakkoavioliitto, myös lastensuojelu voi puuttua asiaan kiireellisesti.
Viranomaisten pitäisi kysyä rohkeammin
Pakolaisavun asiantuntijat Saeed ja Fathi Osman pitävät tärkeänä, että tietoa aiheesta ja tukipalveluista tarjotaan asiakkaan omalla äidinkielellä.
– Äidinkieli on ihmisen tunnekieli. Kun käytetään sitä, kokonaistilanteen hahmottaminen on helpompaa. Se mahdollistaa myös syvemmän luottamuksen ja vastavuoroisuuden.
Osman sanoo, että ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa töitä tekevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi olla rohkeampia.
– Asiakkaaseen on hyvä suhtautua uteliaasti ja pyrkiä keskustelemaan avoimesti, kannattaa kysyä myös rohkeita kysymyksiä. Asiakkaan oikeuksia pitää korostaa, Osman sanoo.
Osmanin mukaan ongelma on, se että asiakkailla ei ole tarpeeksi tietoa palveluista ja luottamus viranomaisiin uudessa maassa voi olla heikkoa.
– Ihminen, jolla on huolta ja pelkoa, saattaa pelätä kertoa ongelmastaan esimerkiksi sosiaalityöntekijälle, poliisille tai opettajalle, koska hän ei tiedä minkälaisia seurauksia sillä on ympäristössä, joka ei ole vielä täysin tuttu.
Norjalaisessa NRK:n tuottamassa sarjassa seurataan tyttöjä, jotka elävät pelossa.