Synnytyspelko ja psykiatriset ongelmat liittyvät luultua enemmän toisen lapsen hankintaan. Synnytyspelosta kärsineet naiset hankkivat toisen lapsen selvästi harvemmin kuin ne, jotka eivät kärsineet pelosta.
Tämä käy ilmi tuoreesta lääketieteellisestä tutkimuksesta, jonka on tehnyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Elina Silvan.
Tutkimus keskittyy jo yhden synnytyksen kokeneisiin äiteihin ja siihen, miten synnytyspelko näkyy seuraavien lasten saamisessa.
Silvania huolettaa etenkin se, miten huonosti ensimmäisen synnytyksen jälkeinen synnytyspelko tunnistetaan.
”Elämäni kauhein kokemus”
Vaikeasta synnytyspelosta kärsii Suomessa noin 6–10 prosenttia raskaana olevista. Yhden lapsen vanhemmat mainitsevat synnytyspelon myös yhtenä merkittävänä syynä olla hankkimatta lisää lapsia.
Hämeenlinnalainen Janina Enckell on juuri saanut toisen lapsen, ja se on hänestä pieni ihme. Lähivuosia on varjostanut kova synnytyspelko.
– Pelko oli niin vahva, että sanoin, etten aio enää ikinä tehdä tätä. Ensimmäinen synnytys oli elämäni kauhein kokemus, Enckell sanoo.
Enckell kokema pelko ei hävinnyt ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen vaan alkoi varjostaa koko arkea. Hän alkoi pelätä myös lapsen menettämistä.
– Kun kävelin vaunujen kanssa kaupungilla sillalla, pelkäsin sillan sortuvan. Pelko alkoi vaikuttaa kaikkeen.
Kun ajatus toisesta lapsesta heräsi, oli pakko uskaltaa.
– Tiesin, että kun olen raskaana, saan apua synnytyspelkoon. Halu saada toinen lapsi oli niin kova, että oli pakko uskaltaa.
Pelon vaikutus yllätti
Elina Silvanin tutkimus tuo näkyviin yhteyden synnytyspelon, psykiatristen haasteiden ja usean lapsen hankkimisen välillä. Tutkimus pohjaa rekisteridataan ja siinä oli mukana 317 219 naista.
Niistä naisista, joilla ei ollut synnytyspelkoa tai psykiatrista sairautta, noin 70 prosenttia synnytti toisen lapsen. Ensimmäisen raskauden aikana synnytyspelkoa kokeneista naisista harvempi kuin joka toinen synnytti uudestaan.
Synnytyspelon vaikutus oli yllättävän suuri, Silvan sanoo:
Rekisteritutkimus näyttää, että asioilla on yhteys. Tutkimus ei kuitenkaan käsittele syy-seuraussuhteita, eli esimerkiksi sitä, miten usein toisen lapsen hankkimattomuuden syynä oli juuri pelko.
Ensimmäisen synnytyksen jälkeen pelkoa kokeva jää usein yksin, Silvan sanoo.
– Pelko jää usein piiloon. Jos ei itse ota sitä puheeksi, ei sitä ihan hirvittävän hyvin selvitellä.
Hänestä nykysysteemistä puuttuu kanava, jossa pelosta voisi keskustella synnytyksen jälkeen.
Usein apua saa vasta, kun tulee uudelleen raskaaksi.
”Synnytyspelon hoito on villi länsi”
Synnytyspelon hoito vaihtelee eri puolilla maata.
– Synnytyspelon hoito on villi länsi, ja se on epätasa-arvoista. Hoitoon vaikuttaa asuinpaikka sekä se, onko ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä vai ei raskaana lainkaan, sanoo Laura Sandström.
Hän on synnytyspelkoon perehtynyt väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta.
Sandströmin kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi synnytyspelkoisten synnytysvalmennusta on tarjolla vain kahdella hyvinvointialueella ja uudelleensynnyttäjille avoimia synnytyspelkoryhmiä vain yhdessä kaupungissa. Myös pelkopoliklinikkojen tarjoama tuki vaihtelee paikasta riippuen.
Etenkin uudelleensynnyttäjät kohtaavat pelon väheksymistä tai sitä, että pelkoa ei tunnisteta. Hankalimmassa tilanteessa ovat ne, jotka eivät ole raskaana.
– Nykysysteemissä pitää odottaa, että tulee seuraavan kerran raskaaksi ennen kuin saa apua.
Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus on juuri ryhtynyt tekemään kansallista hoitosuositusta synnytyspelkoon. Sellaista ei tähän mennessä ole ollut.
Tavoitteena on, että hoitosuosituksen pohjalta voidaan luoda yhdenmukainen ja ajantasaiseen tietoon pohjaava hoitokäytäntö koko maahan.
Toinen synnytys oli korjaava kokemus
Janina Enckellin toisen lapsen synnytys meni hyvin.
– Se oli korjaava kokemus, hän sanoo.
Tärkeintä toisessa synnytyksessä oli se, miten hänet kohdattiin sairaalassa.
– Oloani ei tehty missään vaiheessa sellaiseksi, että pelkääminen olisi jotenkin väärin tai olisi hölmöä pelätä tällaista asiaa. Pelot vain otettiin kaikessa huomioon.
Muita synnytyspelkoisia hän kehottaa hakemaan apua, vaikka se tuntuisi vaikealta.
– Ja vaikka ensin tulisi vastaus, jota ei halua kuulla, kannattaa hakea sitä apua vain.