Alkuvuosi on ollut suomalaisessa tiedepolitiikassa poikkeuksellisen vauhdikas. Yksi kuumista perunoista on Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttaminen. Siihen lisättiin hallituksen esityksessä muotoilu, jonka mukaan Akatemian tieteelliselle tutkimukselle jakama rahoitus ei saa olla ristiriidassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
Suomen Akatemia on yksi merkittävistä tieteellisen tutkimuksen rahoittajista Suomessa.
Eduskunta käy tänään torstaina lähetekeskustelun Suomen Akatemiaa koskevasta hallituksen esityksestä. Sivistysvaliokunta on aloittanut lakiesityksen käsittelyn jo ennakkoon. Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri, filosofina tieteellisen uransa luonut Ilkka Niiniluoto toivoo, että eduskunta tekisi siihen yhden muokkauksen:
– Viimeinen lause pykälässä, jossa sanotaan, että Akatemian toiminta ei saa olla ristiriidassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa, pitäisi poistaa. Tätä tieteen akateemikkojen kirjeessä ehdotimme, hän sanoo.
Myös opetus- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kertoo Ylelle, että hän kannattaa muotoilun poistamista lakiesityksestä.
Tieteen vapaus uhattuna
Muotoilu herätti laajaa keskustelua tieteen vapauden suitsimisesta, ja sai myös tieteen akateemikot älähtämään. Tieteen akateemikot ovat alallaan erityisen ansioituneita tieteilijöitä, jotka toisinaan, joskin harvakseltaan ottavat kantaa ajankohtaisiin tiedepoliittisiin kysymyksiin myös julkisesti. Suomalaisia tieteen akateemikkoja on tällä hetkellä 13.
Idea asian esiin nostamisesta lähti Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemeltä. Ilkka Niiniluoto avasi Ylelle, mistä akateemikot tarkalleen ovat huolissaan.
Tieteen voidaan katsoa edustavan kulloistakin parasta mahdollista ymmärrystämme maailmasta. Niiniluoto muistuttaa, että tieteen vapaudesta on säädetty perustuslaissa, joten sitä voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä suomalaisen yhteiskunnan peruspilareista. Tieteen akateemikoiden huoli kumpuaa juuri tästä.
– On aivan olennaisen tärkeätä, että kukaan ei voi ennalta määrätä tieteellisen tutkimuksen tuloksia, vaan itse se tutkimusprosessi tuottaa lopputuloksen. Jos tiede ei ole vapaata, niin silloin tutkimus vääristyy ja voidaan päätyä virheellisiin päätelmiin, Niiniluoto sanoo.
Niiniluoto arvelee, että muotoilun tarkoitus on ollut varmistaa Suomen Akatemian hankkeiden yhteen sopivuus EU:n Venäjä-pakotepolitiikan kanssa. Hän kuitenkin toteaa samalla, että näitä asioita otetaan jo nykyisellään huomioon Akatemian rahoitusohjeissa.
Asiassa olisi siis muotoilun osalta tapahtunut yksinkertaisesti ylilyönti, joka muodostaa uhan tieteen vapaudelle. Hän pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa liian epämääräisenä ja laveana käsitteenä, että sitä voitaisiin tutkimuksen reunaehtona kirjata lainsäädäntöön. Lisäksi linja elää hallituksesta ja presidentistä toiseen.
Suomettumisen kaikuja
Demokraattisessa oikeusvaltiossa ei Niiniluodon mukaan voida kirjoittaa lakiin, mitä tutkimuksen pitäisi tai ei pitäisi olla. Esimerkiksi juuri ulkopolitiikan saralla on olennaista, että päätöksentekoa voidaan perustaa vapaan kriittiseen tutkimukseen. Aina Suomessa ei näin ole Niiniluodon mukaan ollut.
– Meillä ehkä oli seitsemänkymmentäluvulla suomettumista, jossa ei pidetty hyvänä, että otettiin kantaa vastoin sen ajan käsitystä intresseistä. Totalitaarisissa maissa on aika tavanomaista, että tutkijat alistetaan poliittiselle tahdolle, mutta sen ei pitäisi olla mahdollista nykypäivän Suomessa, Niiniluoto sanoo.
Hänen mukaansa tieteen akateemikkojen keskustelut entisen tiede- ja kultuuriministeri Sari Multalan (kok.) kanssa sujuivat hyvässä hengessä. Ministeri kehottikin julkisesti eduskuntaa puntaroimaan ulkopolitiikkaa koskevaa kohtaa vielä uudelleen.
Ministerikin esittää muutosta
Akateemikkojen hyvässä hengessä sujuneiden keskustelujen jälkeen vastuuministeri on jo ehtinyt vaihtua, kun Sari Multalan tilalle nousi tammikuun lopulla kokoomuksen Mari-Leena Talvitie. Talvitie ei vielä ole kommentoinut Suomen Akatemiaan liittyviä kysymyksiä julkisesti, joten Yle kysyi, mitä ministeri niistä ajattelee.
Näin Talvitie vastasi:
Mitä mieltä ministeri on keskustelua herättäneestä akatemian rahoituksen alisteisuudesta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle?
– Julkinen keskustelu tieteen vapaudesta on ollut hyvää ja korkeatasoista ja olen ottanut tiedeyhteisön viestit asiasta vakavasti.
– Ensinnäkin tieteen vapaus on turvattu meillä perustuslaissa, ja se on pohja kaikelle, niin tieteelle kuin lainvalmistelulle. Esitys ei siis alista tutkimuksen aihevalintoja tai tutkimuksen rahoitusta vallitsevalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. On aiheellista, että on keskusteltu esimerkiksi siitä, onko lain soveltaminen kyllin selkeää.
Millaista viestiä ministeri haluaisi eduskunnalle asiassa lähettää?
– Opetus- ja kulttuuriministeriö on esityksestäni lähettänyt sivistysvaliokunnalle lausunnon, joka pitää sisällään ehdotuksen tämän kyseessä olevan pykälän muuttamisesta. Tässä kohdassa valiokunta ja eduskunnan arvioi parhaan tavan edetä.
– Uusi, esittämäni pykälämuotoilu on sellainen, että tämä huolta herättänyt kohta poistuisi. Tämä ei muuta tai heikennä hallituksen esityksen alkuperäisiä tavoitteita.
Kun edellinen ministeri käytännössä kehotti eduskuntaa muuttamaan tai poistamaan kyseisen kohdan laista, miksi se on hallituksen esitykseen ylipäätään päätynyt?
– Tässä on taustalla huolellinen virkavalmistelu, pohjoismaiset verrokit esimerkiksi Ruotsista sekä Euroopan unionin neuvoston vahvat suositukset tutkimusturvallisuudesta. Ruotsissa vetenskapsrådetin osalta on asetuksessa hyvin samantapainen muotoilu.
– On tärkeää, että asiakokonaisuudesta on käyty laadukas ja kattava julkinen keskustelu ja sitä kuuntelen ja kunnioitan, edeltäjäni tavoin. Näin oikeusvaltio ja sivistysvaltio toimii.
Myös Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi on ottanut lakiin hyvin kriittisen näkökulman. Pallo asiassa on nyt eduskunnalla.
Lisää aiheesta tämän päivän radion Ykkösaamussa ja TV:n Ylen aamussa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.