Kommentti: Suvi Minkkinen teki suomalaisittain tuiki harvinaisen MM-suorituksen – loppukisoihin huima mitalinäkymä

Naisten MM-sprintissä juhlineet urheilijat ovat olleet kovalla prosentilla mitaleilla myös takaa-ajossa. Suvi Minkkisellä on kisoissa sauma jättipottiin, kirjoittaa Atte Husu.

Suvi Minkkinen tuuletti maalissa suoritustaan, joka riitti lopulta MM-pronssiin.
Suvi Minkkinen tuuletti maalissa suoritustaan, joka riitti lopulta MM-pronssiin. Kuva: EPA-EFE
Toimittaja Atte Husu.
Atte Husuurheilutoimittaja

Nolla-ammunta.

Se on ollut harvinaista herkkua suomalaisnaisille ampumahiihdon MM-kisojen sprintissä, jota on kisattu MM-tasolla vuodesta 1984, kaikkiaan nyt 33 kertaa.

Ennen Minkkistä vain viisi suomalaisnaista oli pystynyt ampumaan alas kaikki pikakisan kymmenen taulua – ja hyvin vaihtelevalla menestyksellä mitä tulee kisojen lopputuloksiin.

Minkkisen perjantaisen MM-pronssin lisäksi vain Kaisa Mäkäräisen nolla-ammunta oli riittänyt mitaliin, hopeaan, vuoden 2011 MM-kisoissa.

Muista suomalaisista nolla-ampujista Annukka Mallat ylsi vuoden 1997 MM-sprintin tulosluettelossa 15:nneksi, kun taas Erika Jänkän hiihtovauhti ei riittänyt vuonna 2021 täydellisellä ammuntasuorituksella edes takaa-ajoon (61:s).

Minkkisen MM-pronssin tae löytyy nimenomaan hiihtovauhdista, sillä hän on kuulunut ammunnassa lajinsa aateliin jo usean kauden ajan.

Jos Minkkinen piti hiihtoajoissa viime kauden parhaassa pikakisassaan 46. nopeinta vauhtia, tällä kaudella hän on ollut sprinteissä kahdesti 15:n nopeimman urheilijan joukossa ja parhaimmillaan 12:s.

Lenzerheiden MM-kisojen ensimmäisestä henkilökohtaisesta startista tuli sprintin hiihtoajoissa uran toiseksi kovin tulos, 14:s sija.

Huima näkymä takaa-ajoon

Mitali sprintissä avaa Minkkiselle huiman näkymän hänen seuraavaan MM-starttiinsa. Se on sunnuntaina kilpailtava takaa-ajo, johon lähdetään sprintin tulosten perusteella.

Vuodesta 2011 naisten sprintissä MM-mitalia juhlineet urheilijat ovat olleet kovalla prosentilla mitaleilla myös takaa-ajossa: 11:stä viime kerrasta peräti kahdeksassa sprintin mitalikolmikosta kaksi on saanut MM-lätkän kaulaansa myös takaa-ajon päätteeksi.

Sauma jättipottiin

Minkkisellä on nyt sauma tehdä Lenzerheidessa suomalaista ampumahiihtohistoriaa.

Kaisa Mäkäräinen on pystynyt ainoana suomalaisnaisena saavuttamaan kaksi henkilökohtaista mitalia yksissä MM-kisoissa. Tämä tapahtui Hanty-Mansijskissa vuonna 2011, kun Mäkäräinen oli hopealla pikakisassa ja voitti kultaa takaa-ajossa.

Miehissä Juhani Suutarinen pääsi juhlimaan kahta henkilökohtaista MM-mitalia, molemmat kultaa, vuonna 1974. Erkki Antila puolestaan saavutti henkilökohtaisen tuplan, hopeaa ja pronssia, vuoden 1981 MM-kisoissa.

Minkkisellä on Lenzerheidessa jäljellä vielä kolme saumaa päästä Mäkäräisen, Suutarisen ja Antilan rinnalle, ja jokaisessa jäljellä olevassa henkilökohtaisessa kilpailumuodossa (takaa-ajo, normaalimatka ja yhteislähtö) urheilijat ampuvat neljästi.

Se pelaa kiertueen parhaiden ampujien, kuten Minkkisen, pussiin.

Kun mukaan lasketaan Lenzerheiden MM-kisat avannut sekaviesti, Minkkinen on ampunut ainoana naisena puhtaasti molemmissa starteissaan. Mitalitilin karttuminen ei olisi enää minkään valtakunnan ihme.