Kiova/Herson/Slovjansk Kiovan kaunis lumipeite tuo hetkellistä rauhaa kaupungin tunnelmaan, vaikka samaan aikaan koko Ukrainan kohtalo on vaakalaudalla.
Venäjän ote Ukrainasta alkoi kuristua vuonna 2014, kun se valtasi Krimin niemimaan ja aloitti Itä-Ukrainan sodan. Maanantaina tulee kuluneeksi kolme vuotta täysimittaista sotaa. Yle tapasi vuosipäivän alla uudestaan ukrainalaisia, joita on haastateltu sodan aikana.
Krimiläinen Serhij Mokrenjuk on seurannut myllerrystä kiovalaisessa sairaalassa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheita hän kuvailee yllättäen jopa tervetulleiksi. Ne pakottavat Euroopan ”aikuistumaan”, Mokrenjuk sanoo.
– Pitää ottaa vastuu omasta tulevaisuudesta. Isossa kuvassa kukaan ei ole kenellekään velkaa. Meidän pitää vain taistella, Mokrenjuk sanoo.
Yle tapasi Mokrenjukin elokuussa 2023. Silloin hän työskenteli kansalaisjärjestössä, joka selvitti Venäjän rikoksia miehitetyllä Krimillä.
Mokrenjukin mukaan juuri heidän selvityksensä lasten uudelleenkoulutusleireistä Krimillä johti Vladimir Putinin ja Venäjän lapsiasiainvaltuutetun Marija Lvova-Belovan etsintäkuulutuksiin sotarikoksista epäiltynä Haagissa.
Nyt Mokrenjuk palvelee Ukrainan armeijassa, mutta on tällä hetkellä hoidossa sairaalassa.
Mokrenjuk arvioi videolla, että sota jatkuu vielä pitkään:
Yhdysvaltojen johdon käytöstä hän pitää nöyryyttävänä. Mutta ei niinkään Ukrainalle, vaan amerikkalaisille itselleen, Mokrenjuk selittää.
– He valitsivat Trumpin, ja heidän on käsiteltävä tämä, Mokrenjuk toteaa.
Entä miksi niin monet ukrainalaiset tuntuivat jopa odottavan Trumpia?
– Koska ihmiset toivoivat ihmettä. Ja silloin he eivät kuuntele, mitä sanotaan, Mokrenjuk sanoo.
Mokrenjukin usko Krimin palauttamiseen ei ole järkkynyt. Hän sanoo olevansa varma, että Ukraina saa niemimaansa takaisin.
– Olisi logiikan vastaista sanoa, että Krimin valtaus oli ok, mutta Hersonin ei. On tarpeen kelata tapahtumat taaksepäin nollapisteeseen, Mokrenjuk sanoo.
Tuo hetki on Krimin miehitys vuonna 2014. Sitä, milloin Ukraina saisi Krimin takaisin, hän ei osaa sanoa. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kauemmaksi krimiläiset ajautuvat ukrainalaisista.
– Lapset, jotka olivat silloin yhdeksänvuotiaita, ovat nyt parikymppisiä. Nyt he hyökkäävät oman kansansa kimppuun.
Menestynyt DJ värväytyi täysimittaisen sodan ensimmäisenä päivänä
”Miksi luulet, että meitä kiinnostaa jonkun korkea-arvoisen mulkun kommentit? Meillä ei ole aikaa miettiä sellaista”.
Näin vastaa ukrainalainen sotilas Daniel Detcom kysymykseen, miten rintamalla on reagoitu Trumpin ulostuloihin.
Hänen mukaansa rintamalla keskitytään ensisijaisesti tehtäviin, eikä Ukrainan ympärillä käytävä uutisointi vaikuta sotilaiden mielialaan. Detcom on artistinimi, sillä hän on siviilissä menestynyt DJ. Oikeaa nimeään hän ei halua julki turvallisuussyistä.
Daniel on esiintynyt Ylen jutuissa aiemminkin. Muutamaa päivää ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ylen entinen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen tapasi hänet Kiovassa. Daniel värväytyi Ukrainan armeijaan Venäjän täysimittaisen sodan ensimmäisenä päivänä.
Danielin mukaan armeijassa on nyt parempi järjestys kuin viime kesänä, jolloin komentoketjua arvosteltiin. Tilanne on siitä huolimatta kaikkea muuta kuin helppo.
– Edellisestä rotaatiosta on kahdeksan kuukautta. Kaikki ovat hyvin väsyneitä, Daniel sanoo.
Uskooko Daniel krimiläisen Mokrenjukin tapaan, että Ukraina saisi Venäjän valtaamat alueet vielä takaisin?
– Sitä on vaikea uskoa tällä hetkellä. Se riippuu Trumpin päätöksistä, hän sanoo.
Trump on puhunut, että sota pitäisi lopettaa pian. Danielin mukaan todennäköisyys sodan loppumiselle tänä vuonna on ”50/50”. Toisaalta ukrainalaiset haluavat kotiin sukulaistensa luo, mutta samalla on tärkeää, miten sota loppuu.
– Kukaan ei halua, että nämä uhraukset tehtiin turhaan, Daniel sanoo.
Daniel kertoo säveltävänsä edelleen, myös rintamalla. Hänen musiikistaan on tullut melodisempaa. Hän pohtii, johtuuko se sodasta vai vanhenemisesta.
Lesja, viiden lapsen äiti, joka lähti rintamalle
Lesja Lytvynova esiintyi Ylen jutussa marraskuussa 2024. Hän on viiden lapsen äiti, joka lähti sodan alussa rintamalle. Hän jäi erilleen lapsistaan sodan alussa kolmeksi viikoksi, sillä lapset eivät ehtineet pois miehityksen alta.
Lytvynovan mukaan maailman medioissa levitetään nyt aktiivisesti tarinaa, jonka mukaan ukrainalaiset ovat väsyneitä ja haluavat rauhaa hinnalla millä hyvänsä.
– Kun maata ei voida tuhota sotilaallisesti, niin yritetään hajottaa se sisältä. Yritetään luoda kuva, että ukrainalaisilla ei ole mahdollisuutta voittoon, Lytvynova sanoo.
Se ei Lytvynovan mukaan vastaa Ukrainan todellisuutta. Hänen mukaansa ihmiset, joiden harteilla Ukrainan kohtalo lepää, jatkavat työtään ja kannattelevat muita.
Lytvynova vahvistaa Danielin kommentit rintamatodellisuudesta:
– Sotilailla ei ole hirveästi aikaa miettiä suuria geopoliittisia kysymyksiä.
Se mitä maailmassa nyt tapahtuu, oli hänen mielestään vain ajan kysymys.
– Mehän puhuimme tästä vuodesta 2014 lähtien. Sanoimme, että Putin hajottaa maailmanjärjestyksen, Lytvynova sanoo.
Putinille annettiin silloin periksi, ja nyt maailma näkee seuraukset, Lytvynova sanoo. Hänen mukaansa maailmanjärjestyksen järkkyminen ei ole hyvä eikä huono asia - se vain on seuraava todellisuus.
– Ukrainalla on uudessa todellisuudessa hyvät mahdollisuudet selvitä. Meillä on ainut armeija maailmassa, joka on taistelukykyinen, Lytvynova sanoo.
Lytvynova myöntää, että Yhdysvaltojen tuen loppuminen olisi Ukrainalle iso riski. Mutta sekään ei saa hänen mukaansa Ukrainaa lopettamaan taisteluaan.
– Ukraina puolustautui vuonna 2022 ilman mitään tukea. Koko maailma oletti meidän vastarinnan kaatuvan kolmessa päivässä, Lytvynova muistuttaa.
Toisten haastateltavien tapaan myöskään Lytvynova ei usko sodan päättyvän tänä vuonna. Hän ei ole myöskään varma, saako Ukraina menettämiään alueita takaisin. Se vaatisi rintamalla käännekohdan, eikä sitä ole näköpiirissä, Lytvynovan mukaan.
Teatterinjohtaja Hersonista uskoo Euroopan heränneen
Eteläukrainalaisen Hersonin kaupungin teatterinjohtaja Oleksandr Knyga kertoo, että tilanne kaupungissa on vaikea. Juuri edellisenä yönä yhdeksänkerroksiseen taloon on osunut liitopommi, joka tuhosi puolet rakennuksesta silmänräpäyksessä.
Knyga on esiintynyt Ylen jutuissa useaan otteeseen.
Tilanteen vakavuudesta huolimatta ukrainalaisten henki on korkealla, Knyga sanoo.
Trumpin lausunnot Ukrainasta hermostuttavat Knygan mukaan ukrainalaisia. Esimerkiksi Zelenskyin haukkuminen diktaattoriksi saa kuitenkin vastareaktion aikaiseksi.
– Tämä kovettaa meitä. Meistä tulee vihaisempia, ja me lyöttäydymme taas yhteen. Zelenskyin kannatus on hetkessä noussut, Knyga sanoo.
Katso videolta, miten kranaatti-isku keskeytti vuosi sitten Knygan haastattelun Hersonissa:
Knyga uskoo, että Eurooppa pitää Ukrainan puolia.
– Yritimme herätellä Eurooppaa kolme vuotta, emmekä onnistuneet täysin. Uskon, että Trump on onnistunut siinä, eikä Eurooppa pysty enää väistämään todellisuutta, Knyga sanoo.
Osa Knygan suvusta jäi Dniprojoen toiselle puolelle Hersonin miehitetylle alueelle. Hän sanoo olevansa säännöllisesti yhteydessä ihmisiin vastarannalla.
– Se mitä siellä tapahtuu on kauheaa. Vastarannan oloja voi kuvailla suorastaan keskitysleiriksi. Miten heidät voisi jättää oman onnensa nojaan?
Viimeaikaiset käänteet ovat saaneet Knygankin epäilemään sodan loppumista nopeasti. Knyga näkee Ukrainan tulevaisuuden kirkkaana, sillä sodan jälkeen maahan palaavat ihmiset ovat muuttuneet.
– Olen vakuuttunut, että tulemme arvostamaan maatamme tämän jälkeen enemmän. Ukrainasta tulee Euroopan kukoistava valopilkku, Knyga sanoo.