Ihmeellinen taikuri hämmästytti Ismo Lehkosta, muilla jäi paljon piippuun – loppukiri alleviivasi tarvittavaa muutosta

Leijonien arkuus ja riskittömyys näkyivät erityisesti Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaan.

Pettyneitä Leijonia.
Leijonien osalta neljän maan turnaus päättyi tappioon Kanadaa vastaan. Kuva: Lehtikuva

Jääkiekon NHL:n neljän maan turnaus pelataan Montrealissa ja Bostonissa 13.21. helmikuuta. Kaikki uutiset ja puheenaiheet NHL:n neljän maan turnauksesta löydät täältä.

Leijonat järjesti huiman kirin NHL:n neljän maan turnauksessa, kun se taipui Kanadalle maalein 3–5.

Viimeisellä kymmenminuuttisella Leijonat nousi jopa maalin päähän. Ensin Esa Lindell onnistui, ja myöhemmin Mikael Granlund iski kaksi maalia.

Neljän maalin takamatka oli kuitenkin liikaa, ja Sidney Crosby viimeisteli viimeisen osuman tyhjään rysään.

Yle Urheilun asiantuntija Ismo Lehkonen sanoo, että Suomen loppukiri oli hyvä esimerkki siitä, miten kapeammassa kaukalossa pelaaminen vaatii riskinottamista. Tätä ei Leijonilta turnauksessa juurikaan nähty.

– En tiedä, onko oikea sana passiivisuus, mutta olimme pikkaisen arkoja, Lehkonen sanoo.

Mikael Granlund kaventaa pelin 2–4:ään.
Mikael Granlund tuo Suomen maalin päähän.

Enemmän riskejä

Suomi ei Lehkosen mukaan uskaltanut ottaa riskejä esimerkiksi riistojen suhteen. Varsinkin pohjoisamerikkalaisia vastaan Suomi puolestaan tyytyi kiekollisena pelaamaan siirtokiekkoja, päätykiekkoja tai rännikiekkoja.

– Jotta saamme kilpailuetua tiivistettyä, meidän täytyy mielestäni ottaa paljon enemmän riskejä karvauspelaamisessa. Jos pelataan päätykiekkoja, pitää saada jonkinlaista yhtenäisyyttä, Lehkonen aloittaa.

Asiantuntija muistuttaa kapean kaukalon lainalaisuuksista myös keskialuetta kiekollisena ylitettäessä.

– Kanada loi suoria hyökkäyksiä koko ajan, ja siellä oli aina pakki tukemassa niin kuin jenkeilläkin. Kapea kaukalo luo ihan uuden elementin pelaamiseen verrattuna siihen, miten Euroopassa pelataan.

Taktiikkapalverli.
Tuomo Ruutu antoi ohjeita pelaajille loppuhetkillä. Kuva: Lehtikuva

Leijonat sortui virheisiin

Asiantuntija näkee, että tappioissa Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan on myös paljon samaa. Kumpikin tarjosi kovan vaateen kaksinkamppailuissa, irtokiekoissa ja laadukkaassa kiekollisessa pelaamisessa.

Suomi kuitenkin sortui virheisiin.

– Kun vauhti ja tempo ovat kovia, ei vaan yksinkertaisesti voi tehdä virheitä. Niistä rangaistaan kovalla kädellä, Lehkonen sanoo.

Lehkonen myöntää, että hänen laskuissaan voi olla pientä värikynää, mutta 4–0-tilanteessa laadukkaat maalipaikat tasaviisikoin olivat viisi–viisi. Kanada siis tehtaili viidestä paikastaan neljä maalia.

Tämä kertoo toisaalta Leijonien virheistä, mutta myös maalivahtipelistä.

– Maalivahdit eivät pystyneet saamaan ehjää settiä oikein missään pelissä. Vastassa olivat myös maailman parhaat maalintekijät, jotka rankaisevat avopaikoista kovalla kädellä. Olisi vaadittu ihan huippupelaamista, mutta sitä ei nyt saatu.

Kevin Lankinen kaivaa kiekkoa selkänsä takaa.
Kevin Lankinen päästi selkänsä taakse neljä osumaa. Hänen tilalle vaihdettiin avausottelussa haparoinut Juuse Saros. Kuva: Getty Images

Käsittämätön seppä

Myös yksilöillä jäi parantamisen varaa. Mikael Granlund pelasi huipputurnauksen ja teki kolme maalia. Muilla jäi enemmän tai vähemmän parantamisen varaa.

– Granlund on ihmeellinen taikuri. Kun hän pukee leijonapaidan päälleen, hän pystyy aina jopa nostamaan tasoaan seurajoukkueesta. Käsittämätön seppä, ja hattu päästä, Lehkonen kehuu.

– Kun muut pojat katsovat itseään peiliin, niin tietävät, että heille jäi paljon piippuun.

Rantanen tuulettaa.
Suomen kärkihyökkääjillä jäi parantamisen varaa. Kuva: Getty Images

Lehkonen uskoo, että hyökkääjät myös katsovat kriittisesti suorituksiaan.

– He joutuvat todella tarkkaan miettimään, mitä oikein pääsin tekemään, miksi määrätyt jutut jäivät tekemättä ja miksi en onnistunut. He ovat niin kilpailuviettisiä, etteivät he tätä turnausta helpolla niele.

Patrik Laine ei ollut tyytyväinen turnaukseensa.

Suomella jäi oikeanlaisia parivaljakoita ja ketjuja löytymättä. Aleksander Barkovin ketju oli Lehkosen mukaan melko hyvä ja nälkäinen viimeisessä pelissä. Anton Lundellin ketju puolestaan Ruotsi-ottelussa.

Oikeiden sommitelmien löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Kanadalla oli jopa etu, että samassa huippuketjussa pelanneet Nathan MacKinnon ja Sidney Crosby ovat harjoitelleet kesäisin yhdessä yli kymmenen vuoden ajan.

Maalikooste Kanadan ja Suomen kohtaamisesta.

Ylpeä puolustuksesta

Ennakkoon heikkona pidetyn Leijonien puolustuksen suorituksesta Lehkonen on ylpeä.

Lehkosen mielestä järjestään kaikki puolustajat onnistuivat, vaikka heillekin tuli muutamia virheitä.

Keihään kärkinä loistivat runsaasti urakoineet Esa Lindell, Olli Määttä ja Niko Mikkola.

– He laittoivat joka pelissä kroppaa likoon ja tekivät loistavia pieniä puolustuspelejä sekä hyökkäyspelillisestikin hyviä asioita. Olen pirskatin ylpeä.

Lindell laidan lähellä.
Esa Lindell urakoi Suomen puolustuksessa Kanadaa vastaan peräti 27 minuuttia. Kuva: Lehtikuva

Kohti olympialaisia

Neljän maan turnaus oli Leijonille hyvä kokemus ennen vuoden päästä Milanossa ja Cortina d'Ampezzossa järjestettäviä talviolympialaisia.

Lehkonen uskoo, että valmennus ja Leijonien johtoportaaseen kuuluva Jarmo Kekäläinen purkavat turnauksen todella tarkkaan.

– Valmennus sai työkalupakkiinsa todella paljon juttuja. Varmaan finaali antaa vielä uuden nyanssin, millä tavalla pelataan mitalipelejä.

– Tämä on loistava paikka oppia ja käydä oikein kunnolla läpi asioita. Onneksi johtoportaassa on Kekäläinen. Hän purkaa aika tarkkaan tämän paketin.

Antti Pennanen otti omaan piikkiinsä, etteivät Sebastian Aho ja Roope Hintz pelanneet turnauksessa paremmin.