Maailman yksi suosituimmista pornosivustoista Pornhub blokkaa väkivalta- ja pakotussisältöä Suomessa.
Jos sivuston haulla etsii sisältöä esimerkiksi pakottamiseen tai raiskaukseen viittaavilla hakusanoilla, niin hakutuloksena ilmestyy suomenkielinen varoitusteksti. Siinä kerrotaan, että hakemasi sisältö saattaa liittyä laittomaan tai muutoin väkivaltaiseen toimintaan, kuten seksuaalisen kuvan luvattomaan levittämiseen.
Varoituksessa kerrotaan myös, että todelliset tai lavastetut seksuaalista pakottamista tai suostumuksen puutetta kuvaavat sisällöt eivät ole sivustolla sallittuja.
Pornhub ohjaa Suomessa asuvaa naista ottamaan yhteyttä sivuston yhteistyökumppaniin Naisten linjaan tuen saamiseksi, jos omaa kuvaa on levitetty luvattomasti. Lisäksi teksti muistuttaa oikeudesta tehdä rikosilmoitus.
Jutun lopussa voit kertoa Ylelle oman kokemuksesi asiasta.
Pornhubin ehdot sallivat videoiden lataamisen vain tunnistautuneille käyttäjille ja yhteistyökumppaneille.
Pornhubin omistava yhtiö Aylo ei vastannut Ylen sähköpostitse välitettyyn kommentointipyyntöön. Yhtiön kahdella muulla pornosivustolla vastaavat haut johtavat englanninkieliseen varoitustekstiin.
Naisten linja osana verkostoa
Naisten Linja on sopinut yhteystietojen lisäämisestä tiettyjen hakusanojen yhteyteen Aylon aloitteesta jo vuonna 2023.
Naisten linja toimii osana kansainvälistä StopNCII-verkostoa (Stop Non-Consensual Intimate Image Abuse -verkosto). Se keskittyy estämään ilman suostumusta levitettyjen kuvien jakamista verkossa.
Verkosto tekee yhteistyötä eri digitaalisten alustojen, kuten Pornhubin, Onlyfansin ja useiden sosiaalisten medioiden kanssa.
Naisten linjan vastaavan väkivaltatyön asiantuntijan Maria Virtalan mukaan Pornhubin varoitussivuston kautta heille ei ole ohjautunut suoria yhteydenottoja.
– Toivomme, että muutkin suuret teknologiayritykset ottaisivat StopNCII:n käyttöönsä. Sivustolla voi tarkistaa, onko omia kuvia tai videoita levitetty yhteistyöyritysten alustoilla.
Kuvia levitetään kostoksi suhteen päättymisestä
Intiimikuvien luvaton levittäminen on osa laajempaa digitaalista väkivaltaa. Teknologiavälitteinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi, että jotakuta häiritään, häväistään, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai seurataan teknologian avulla.
Välineitä on monia, kuten älypuhelin, tietokone, sosiaalisen median alustat, pikaviestipalvelut, sähköposti ja paikannuslaitteet.
Rikosuhripäivystyksen verkkotyön koordinaattori Siviä Suomalainen kertoo, että kuvamateriaaliin liittyvä digitaalinen väkivalta on lisääntynyt.
Usein digitaalinen väkivalta on alkanut parisuhteessa ja jatkuu ja voimistuu eron jälkeen.
– Tyypillistä on, että entinen kumppani tai tapailukumppani uhkaa levittää intiimiä materiaalia kostona suhteen päättymisestä. Myös nuoriso saattaa juhliessaan salakuvata intiimiä kanssakäymistä ja levittää sitä kiusaamistarkoituksessa.
Järjestäytynyt rikollisuus voi houkutella ihmisiä lähettämään itsestään intiimiä materiaalia. Sitten uhataan sen levittämisellä, ellei uhri maksa rahaa.
Kuviin ja kuvaamiseen liittyvä digitaalinen väkivalta saattaa olla salakuvaamista, luvatta kuvaamista, intiimin kuvamateriaalin lähettämiseen tai seksin kuvaamiseen painostamista ja jopa seksuaalisen väkivallan kuvaamista.
Suomalaisen mukaan materiaalin luvaton levittäminen saa uhrit tuntemaan häpeää ja katumusta, erityisesti jos on itse alun perin lähettänyt materiaalia.
– Se voi aiheuttaa henkistä stressiä, negatiivisia tunteita ja vaikuttaa tulevaisuuteen, kuten työpaikkaan tai tuleviin ihmissuhteisiin.
Naisten linjan Maria Virtala muistuttaa, että häpeä ei kuulu teon kohteelle, vaan aina tekijälle, joka levittää luvattomasti intiimikuvia.
Poliisi: Juttuja on pakko priorisoida
Seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tuli rikoslakiin vuoden 2023 alusta. Tilastokeskuksen mukaan ensimmäisenä vuonna viranomaisten tietoon tuli 143 tällaista rikosta, viime vuonna 153.
Esimerkiksi Hämeen poliisin rikoskomisario Juha Pirkkalaisen mukaan Hämeessä tapauksia on tutkittu tähän mennessä kolmisenkymmentä. Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen ei ole niistä edennyt vielä yksikään, ja Päijät-Hämeessäkin on ratkaistu vasta ensimmäinen tapaus.
– Niitä on lähtenyt meiltä syyttäjille, ja näytötkin ovat sellaisia, että kyllä niistä syytetäänkin.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä Grevio on suosittanut, että Suomen poliisille pitäisi antaa koulutusta muun muassa uhrilähtöiseen lähestymistapaan.
– Ehkä siinä olisi parantamisen varaa, jos tämmöinen esitys on tehty. Joidenkin mielipide saattaa olla se, että tämähän on vaan verkossa. Tunnistan sellaisen näkökulman, mutta sitä ei ole ainakaan niissä piireissä, jotka rikoksia tutkivat.
Pula tekevistä käsistä vaikuttaa kuitenkin juttujen priorisointiin, kertoo Pirkkalainen.
– Jos meillä on toisessa kädessä törkeä raiskaus ja toisella puolella on kuvan levittäminen netissä, niin kyllä käsi tarttuu siihen törkeään raiskaukseen.
Tutkija: ”Varoitukset voivat jopa lisätä mielenkiintoa”
Suurin osa digitaalisen väkivallan tapauksista jää pimentoon, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Marita Husso. Hän tutkinut digitaalista väkivaltaa.
– Ei ole sanoja eikä tapoja keskustella tällaisista asioista, koska olemme niin tottuneita vaikenemaan tämäntyyppisistä kysymyksistä. Se kertoo toimintatavoista ja kulttuurista ja väkivallan vaientamisen ilmiöstä, joka on hyvin yleinen.
Husson mukaan verkkoalustojen vastuu luvattomasta kuvien julkaisusta on tällä hetkellä riittämätön.
– Alustojen tulisi noudattaa selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä ehkäistäkseen vahingoittavan sisällön leviämistä. Pelkät varoitukset eivät riitä. Varoitukset voivat jopa lisätä mielenkiintoa kyseistä sisältöä kohtaan.
Husson mukaan tarvitaan asennemuutos, jotta digitaalinen väkivalta tunnistetaan väkivallaksi. Yhteiskunnan on oltava valmis puuttumaan ilmiöön.
– Sitä vähätellään ja mitätöidään. Ajatellaan, että väkivalta on väkivaltaa silloin, kun siitä tulee vakavia fyysisiä ruhjeita. Mutta on monenlaisia väkivallan ja vahingoittamisen tapoja, jotka voivat johtaa hyvin vakaviin seurauksiin.
Jutun lähteenä on käytetty myös Naisten linjan opasta Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen (2019).