Orimattilassa Päijät-Hämeessä peltojen, hallien ja varastorakennusten lomassa seisoo valkoinen pressuteltta. Teltassa Panu Heinonen rakentaa suurta purjevenettä.
Nykyään yhä harvempi rakentaa veneensä itse.
Viime vuosina itse rakennettuja purjeveneitä on rekisteröity Suomessa vuosittain yhdestä kahteen kappaletta. Vielä vuosina 2018–2020 itse tehtyjä purjeveneitä rekisteröitiin vuodessa neljästä kuuteen.
Moottoriveneitä rakennetaan enemmän, mutta niidenkin määrä on puolittunut alle kymmenessä vuodessa. Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin 39 itse tehtyä moottorivenettä.
Teltan oven eteen on kasautunut purua. Sisälle kurkistaessa näkyy ensin vannesaha ja tasohöylä. Peremmällä on 15 metriä pitkä puinen purjeveneen runko, joka ei ole vielä valmis. Sen pohja on kohti kattoa.
Panu Heinosella on ”epävirallinen tavoite” päästä kaikille mantereille lumilautailemaan.
– Minua kiehtoo maailmanmatkailu. Ei ehkä niinkään itse maailmanympäripurjehdus sinänsä, mutta koko elämäntapa vesillä ja merellä, hän sanoo.
Heinonen on ammatiltaan arkkitehti ja yrittäjä. Tällä hetkellä hän tekee päivätyötään veneverstaan nurkkaan rakentamassaan kopissa.
Alla oleva 3D-esitys on Panu Heinosen tekemä.
Tulevaisuudessa toimisto tulee näyttämään jotakuinkin tältä.
Veneeseen tulee kaksi vapaasti seisovaa mastoa ja kansisalonki, josta näkee hyvin joka puolelle.
– Sellaista venettä ei ole olemassa. Se pitää piirtää ja rakentaa itse, Heinonen sanoo.
Vene on 15 metriä pitkä ja 4,3 metriä leveä. Mastojen korkeudeksi tulee noin 18 metriä.
Vuodet ovat vierineet. Kapteenin partaan on tullut lisää mittaa ja muutama harmaa.
Heinonen on urakan edetessä saanut esiintymiseensä lisää varmuutta. Se näkyy selvästi nettiin ladatuilla videoilla.
Päämäärä on kirkastunut.
– Lapset ovat kasvaneet ja kohta toinenkin on täysi-ikäinen. Sinänsä olen kohta vapaa, mutta minulla ei ole mitään kiirettä tämän homman kanssa.
Ainutlaatuinen vene
Maailmalla on purjeveneitä, joissa on kansisalonki. Maailmalla on myös veneitä, joissa on harvinaiset pyörivät hiilikuitumastot.
Sellaista venettä, jossa olisi nämä molemmat, ei tiettävästi ole. Vielä.
Heinonen sanoo valinneensa erikoisen mastoratkaisun, koska siten masto on kestävä ja toiminnaltaan varmempi. Tämän tyyppisellä veneellä on myös vaivattomampi purjehtia tarvittaessa yksin.
Veneen oleskelutiloista näkee ulos esteettömästi. Tämä poikkeaa perinteisistä purjeveneistä, joissa sisätilat on yleensä sijoitettu syvälle kannen alle.
– Jos mä nyt lähden purjehtimaan tästä maailmalle ja menen maailman hienoimpiin paikkoihin, en halua välttämättä asua veneen kellarissa, Heinonen sanoo.
Tekniikan ja sisustuksen yksityiskohdat tarkentuvat sitä mukaa, kuin rakentaminen etenee. Osaltaan ratkaisuihin vaikuttaa, miten tekniikka kehittyy tulevien vuosien aikana.
Esimerkiksi akkutekniikka kehittyy juuri nyt hyvin nopeasti. On haastavaa ennakoida, millaisia akkuja hän voisi hankkia veneeseen muutaman vuoden kuluttua.
Heinonen aikoo laittaa veneeseen sähkömoottorit. On vielä epävarmaa, tarvitseeko hän sähkön tuottamiseen avuksi dieselgeneraattorin. Aika näyttää.
Tarkkaa budjettia Heinonen ei ole laskenut veneelleen. Hän arvelee, että se tulee maksamaan kokonaisuudessaan lopulta noin 100 000 euroa.
Yhteisö
Panu Heinonen dokumentoi projektin vaiheita Youtube videoissa.
Veneen rakentamisesta kiinnostuneet ovat muodostaneen Heinosen urakan ympärille nettiyhteisön. Ihmiset jakavat ajatuksia veneen piirustuksista ja eri komponenttien toteutustavoista. Yhteisössä keskustellaan yleisesti myös asumisesta veneessä.
Panu Heinosen veneenrakennusurakkaa voi seurata Youtubesta sivustolta: Arctic SeaCamel.