Euroopan ja Yhdysvaltain välinen luottamus on heikentynyt ja keskustelu kärjistynyt nopeasti viime päivinä.
Liittopäivävaaleihin valmistautuvassa Saksassa vaalien ennakkosuosikki, Friedrich Merz, sanoi tänään saksalaisen yleisradioyhtiön haastattelussa, että Euroopan on valmistauduttava siihen, että se pystyy puolustautumaan yksin.
– Meidän on varauduttava siihen mahdollisuuteen, että Donald Trump ei enää pidä ehdoitta kiinni Nato-maiden keskinäisestä puolustusvelvoitteesta, Merz sanoi haastattelussa.
Haastattelusta uutisoi Politico.
Donald Trumpin viime päivien rajut, Venäjän presidentin Vladimir Putinin kantoja toistavat kommentit Ukrainan rauhan ehdoista ja Volodymyr Zelenskyin nimittely diktaattoriksi ovat saaneet monet Euroopan maat miettimään, onko Yhdysvallat vielä Euroopan tukena Venäjän uhkaa vastaan.
Ennen Trumpin puheita Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi, ettei Ukrainan pidä tavoitella takaisin Venäjän valtaamia alueita eikä sen Nato-jäsenyys ole realistinen. Euroopalle Hegseth sanoi, että sen on vastattava itse konventionaalisesta eli tavanomaisin asein tapahtuvasta puolustuksestaan.
Hegseth on sen jälkeen useaan otteeseen puhunut myös mahdollisesta Yhdysvaltain joukkojen vähentämisestä Euroopasta. Yhdysvaltalaisia on Euroopassa nyt 85 000.
Viime kädessä Naton pelote perustuu Yhdysvaltain ydinaseisiin, joita on sijoitettuna Eurooppaan, myös Saksaan.
– Meidän on keskusteltava brittien ja ranskalaisten – kahden eurooppalaisen ydinasevallan – kanssa, voisiko ydinaseita jakaa tai voisiko Britannian ja Ranskan ydinaseilla turvata myös meitä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on Trumpin viime kauden jälkeen toistuvasti virittänyt keskustelua, tulisiko Euroopalla olla omat ydinaseet. Muut maat eivät ole tähän mennessä tarttuneet asiaan.
Ydinasepelote on vaikea käsite.
Esimerkiksi Yhdysvallat on parhaillaan päivittämässä omaa aseistustaan uhkatilannetta vastaavaksi.
Aseet ovat kuitenkin nimenomaan pelote. Niitä ei ole tarkoitus käyttää. Silti myös Nato harjoittelee vuosittain ydinaseiden käyttöä varten.
Eniten ydinaseaseita on Venäjällä.
Voiko Merzin puheita pitää vaalipuheina? CDU:n puheenjohtaja Merz tarttuu äärimmäisen varottuun aiheeseen. Saksassa, kuten Suomessakin, ydinasekeskustelu on tabu. On vaikea kuvitella, että se hyödyttäisi häntä.
Viime viikolla saksalaispolitiikot loukkaantuivat, kun Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance arvosteli eurooppalaista demokratiaa ja sananvapautta puhuessaan Münchenissä.
Puhe tulkittiin sekaantumiseksi Saksan sisäpolitiikkaan, jossa äärioikealla oleva AfD kasvattaa kannatustaan mutta on suljettu ulos hallitusyhteistyöstä.
Eilen Vance antoi ymmärtää, että Yhdysvaltojen veronmaksajat eivät halua tukea Saksan puolustusta Yhdysvaltain Saksassa olevin joukoin, jos maan sananvapaus ei toimi kuten Trumpin hallinto toivoo.
Keskustelu Naton pelotteen ja Yhdysvaltain tuen uskottavuudesta liittyy presidentti Donald Trumpin toimintaan.
Arvaamattomasti toimiva johtaja epäilyttää, sillä viime kädessä Yhdysvaltain presidentti vastaa paljosta, myös ydinaseiden käytöstä.
Suomessa ei ole poliittisella tasolla käyty keskustelua ydinasepelotteesta, Ylelle kerrotaan. Toisaalta, ei pidetä poissuljettuna, etteikö keskustelu pelotteesta ja turvatakuista Euroopassa olisi jossain vaiheessa edessä.
Viikon sisällä koville kierroksille yltynyt turvallisuuspoliittinen kommentointi on Saksassa huomattavasti jyrkempää kuin Suomessa. Suomen poliittinen johto on pyrkinyt rauhoittelemaan tilannetta.
Eilen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kuitenkin aiempaa vaativampaa sävyyn, että Euroopan on vahvistettava omaa puolustustaan nopeasti.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb puolestaan oikoi keskiviikkona Trumpin puheita siitä, että Ukraina olisi syypää sotaan ja Zelenskyi olisi laittomasti presidenttinä. Stubb sanoi, että Euroopan on saatava Trumpia muuttamaan mielipidettään, mutta tässä ”lähtökohta on heikko”.
Suomen poliittiset johtajat ovat Ylen tietojen mukaan keskinäisissä keskusteluissaan miettineet, vieläkö Yhdysvaltoihin voi luottaa. Toistaiseksi luottamusta on yhä.
Ylen kuulemat turvallisuuspolitiikan lähteet vetoavat siihen, että mikään ei viittaa siihen, että Yhdysvallat vetäytyisi Natosta tai vetäisi ydinpelotteensa Euroopasta. Naton turvatakuut perustuvat yhteiseen puolustussuunnitteluun, ja nämä yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat yhä olemassa ja voimassa.
Ensi viikolla Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tulee kuluneeksi kolme vuotta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer käyvät Valkoisessa talossa keskusteluja presidentti Trumpin kanssa.
Saksan vaalitulos puolestaan selviää sunnuntaina.