Seurakunnilla on pulaa pätevistä työntekijöistä.
Aiemmin työntekijöitä on ollut vaikea saada pieniin ja etäällä sijaitseviin seurakuntiin. Nyt pätevien työntekijöiden saaminen ei ole itsestään selvää edes suurimmissa asutuskeskuksissa, vaan kirkko on yksi mahdollinen työnantaja monista.
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan asiaan vaikuttaa muun muassa runsas eläköityminen. Lisäksi kirkon alan oppilaitoksista valmistuneita ohjautuu kirkon työhön entistä vähemmän, koska opinnot pätevöittävät usein myös muille aloille.
Tämä näkyy esimerkiksi Lapuan ja Oulun hiippakunnissa, joissa rekrytointiongelma on syventynyt ja laajentunut viime vuosina.
Lapuan hiippakuntadekaani Terhi Kairan mukaan työntekijöistä on pulaa kaikissa ammattiryhmissä. Erityisen vaikeaa seurakuntiin on saada uusia johtajia, kuten kirkkoherroja ja talouspäälliköitä.
Viime vuonna Lapuan hiippakunnassa oli auki kahdeksan kirkkoherran virkaa. Niistä seitsemän piti laittaa uudelleen auki tai jatkaa hakuaikaa.
Ähtärissä on toista vuotta etsitty kirkkoherraa. Nyt tehtävään saatiin kaksi hakijaa.
Kunnat kilpailijoina
Lapuan Terhi Kairan ja Oulun hiippakuntadekaanin Juha Rauhalan mukaan kirkko häviää kunnille ja hyvinvointialueille kilpailun nuorisotyönohjaajista.
Diakoniapuolella Oulu vetää työntekijöitä, mutta jo Kuusamossa rekrytointi on vaikeampaa. Pienten ja syrjäisten seurakuntien on lähes mahdotonta saada päteviä hakijoita diakoniavirkoihin tai sijaisuuksiin.
Myös Lapuan hiippakuntaan tarvittaisiin lisää diakonia- ja kasvatusalan työntekijöitä.
– Yksittäiselle seurakunnalle tai työtiimille se on kurja tilanne, koska tehtävät eivät poistu, vaikka työntekijöitä ei olisi riittävästi. Se lisää kuormitusta, Kaira toteaa.
Rauhalan mukaan Oulun hiippakuntaan on tullut tiedusteluja hyvinvointialueiden työntekijöiltä, jotka toivovat työuraa kirkossa.
Haasteina ovat kuitenkin kirkon virkojen pätevyysvaatimukset. Nuorisotyönohjaajan ja diakoniatyön virkoihin vaaditaan AMK-koulutus ja kirkollinen pätevyys.
Palkkaus avuksi
Hiippakuntadekaanit uskovat, että työpaikan valintaan vaikuttavat muun muassa palkkaus ja työnantajakuva.
– Kirkosta käytävä julkinen keskustelu on aika riitaista ja repivää. Pitäisi kiinnittää huomiota, että kirkko olisi houkuttelevampi paikka tulla, Kaira sanoo.
Seurakunnat ovat nostaneet palkkoja ja lisänneet yhteistyötä rekrytoinnissa. Työpaikkailmoituksiin ja rekrytointitilaisuuksiin on kiinnitetty huomiota.
Palkkaus on Kairan mukaan silti jäljessä muista sektoreista. Hän ei usko pelkän rahan ratkaisevan rekrytointivaikeuksia.
– Myös koulutusmahdollisuudet ja työnantajan tarjoamat edut ovat vetovoimatekijöitä. Lisäksi pitäisi luoda yhdessä tekemisen meininkiä ylläpitämään työkykyä niin, että työntekijät eivät halua lähteä muualle töihin.
Rauhala uskoo, että kirkossa työntekijöitä motivoi kutsumus kohdata ihmisiä. Se myös palkitsee.
– Kirkon ylpeys on se, että meillä on erittäin asiantuntevat ja hyvät työntekijät, jotka yhdessä seurakuntalaisten kanssa järjestävät toimintaa. Tästä mielikuvasta haluttaisiin pitää kiinni, Kaira toteaa.
Korjattu 25.2. klo 10:47 otsikossa sana nuoriso-ohjaaja vaihdettu nuorisotyönohjaajaksi.