Naton pelote on rapautumassa, eikä sen sotilaallinen voima välttämättä ole Suomen tukena – professori vaatii poliitikkoja toimimaan

Yle sai käsiinsä ulkoasiainvaliokunnalle annetun kansainvälisen politiikan professorin lausunnon.

Tuomas Forsberg.
Tuomas Forsberg on Tampereen yliopistossa kansainvälisen politiikan professorina ja arvostettu Nato-asiantuntija. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla.

Tämän takia Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma pelote on vakavasti rapautumassa, mikä lisää sodan uhkaa. Suomen puolustuksen tukena ei välttämättä olekaan koko liittokunnan sotilaallinen voima eikä Yhdysvaltojen ydinpelote, Forsberg kirjoittaa lausunnossaan.

Forsberg vaatii poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon.

Yle on nähnyt Forsbergin lausunnon, joka on käsitelty tänään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa. Forsberg oli ulkoasiainvaliokunnassa kuultavana puolustusselontekoa käsiteltäessä.

Selonteko on valmisteltu puolustushallinnossa ja keskeiset linjat hyväksytty presidentin johdolla kokoontuvassa tp-utvassa. Selonteko on kuitenkin kirjoitettu ennen kuin Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa.

Tilanne on Forsbergin mielestä muuttunut niin rajusti, että ennen selonteon hyväksymistä eduskunnassa useita kohtia olisi kirjoitettava uudelleen.

Forsberg on Tampereen yliopiston professori ja Suomen arvostetuimpia sotilasliitto Naton tutkijoita.

”Hyvä diili” voi olla uhkailua ja kiristämistä

Lausunnossaan Forsberg kuvailee Trumpin Yhdysvaltojen toimintaa ja kyseenalaistaa Suomen turvallisuuspoliittisen johdon valitsemaa linjaa.

Yhdysvallat näkee Forsbergin mukaan maailman viidakkona, jossa sääntöjä ei ole tai niistä ei tarvitse välittää. Politiikka perustuu presidentti Trumpin maailmankuvaan.

– Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on hyvin kapeasti määritelty oma etu, jonka ensi sijassa määrittelee maan presidentti omasta maailmankuvastaan käsin. Tämä maailmankuva ei perustu haluun ymmärtää todellisuutta ja sitoutua tosiasioihin, Forsberg kirjoittaa.

Yhdysvallat toimii ahneesti, ja ”hyvä diili” voi perustua uhkailuun ja kiristämiseen.

Forsberg sanoo Yhdysvaltojen todellisuuskuvan olevan vääristynyt.

Yhdysvaltain politiikan rajulla muutoksella voi olla seurauksia myös Suomen turvallisuustilanteeseen. Suomen puolustuspolitiikan perusratkaisu on vahva kansallinen puolustus ja sotilasliitto Naton jäsenyys.

Niin kauan kuin Nato on elinvoimainen, siitä kannattaa pitää kiinni ja vahvistaa sitä. Mutta tilanne voi Forsbergin mukaan muuttua, sillä Nato voi olla Yhdysvalloille pian pelkkä edellisen hallinnon tekemä sopimus, joka ei merkitse nykyhallinnolle mitään.

Parin viime viikon aikana Yhdysvallat on vaatinut Eurooppaa vastaamaan puolustuksestaan itse, asettanut omia ehtojaan Ukrainan rauhalle ja näyttänyt liittoutuvan Vladimir Putinin johtaman Venäjän kanssa.

Forsberg myös kehottaa varautumaan siihen, että Yhdysvaltain politiikan muutos voi olla pitkäkestoinen.

Uskoiko Suomi myönteisiin harhoihin?

Forsberg kysyy, olisiko kehitys pitänyt osata ennakoida paremmin.

– Jälkiviisastelu ei ole itsetarkoitus, mutta on hyvä pohtia, minkälaiset mahdolliset harhat estivät näkemästä negatiivista kehityskulkua ja johtivat myönteisten skenaarioiden korostumiseen.

Tällaisia myönteisiä harhoja on professorin mukaan useita. Forsbergin mukaan Trumpin puheet nähtiin öykkäröintinä, josta ei tarvitse välittää. Uskottiin jatkuvuuteen, ja sekavia signaaleja luettiin tästä uskosta käsin. Haluttiin uskoa, että Yhdysvalloissa valtaa on myös perinteisillä ajattelijoilla.

Ja vielä: Haluttiin uskoa, että Trumpin politiikan kielteisissä piirteissä olisi jonkinlainen Suomen mentävä aukko.

Professori pohtii, mitä nyt kannattaisi tehdä. Suomen olisi esimerkiksi pohdittava riippuvuussuhteitaan. Suomi on tilannut Yhdysvalloilta kymmenellä miljardilla F-35 -hävittäjiä aseineen. Tämä voi olla Forsbergin mukaan joko suoja tai merkittävä haavoittuvuus.

Forsberg myös miettii, onko oikea strategia se, että ”yritetään ylläpitää hyviä liittolaissuhteita ja keskinäisen luottamuksen kulisseja niin pitkään kuin mahdollista. Ollaan toiveikkaita ja mielistellään eikä provosoida tai provosoiduta.”

Tämä sisältää sen, että kansalaisten on ”hyväksyttävä poliitikkojen kaksoiskieli ja luotettava, että he ovat tilanteen tasalla”.

Suomen ulkopolitiikan johdon lausunnot ovat viime aikoina olleet maltillisia, eikä esimerkiksi presidentti Trumpia ole arvosteltu suoraan.

Presidentti Alexander Stubb tapasi politiikan toimittajia Presidentinlinnassa Helsingissä 30.1. ja kehui Trumpin tapaa pakottaa Putin neuvottelemaan Ukrainan rauhasta.

Forsberg vaatii puolustusselontekoon korjauksia

Forsberg vaatii, että selonteossa tehdään uusia tulkintoja tai ainakin keskustellaan monesta kohdasta, niin että ne eivät näytä täysin ”sokeilta”.

Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi turvallisuusympäristön kuvaus, sillä Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat on irtisanoutunut sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä.

Ukrainan materiaaliapua kannattaa Forsbergin mukaan toimittaa vain niin kauan kuin se on kansallisen edun mukaista.

Nato-jäsenyyden pelotteen pitää kuvata olevan vakavasti rapautunut, mikä Forsbergin mukaan lisää sodan uhkaa. Liittokunnan sotilaallinen voima ja Yhdysvaltain ydinpelote eivät välttämättä ole Suomen puolustuksen tukena.

Korjattu 26.2.2025 klo 12.35 videon kuvatekstiä. Stubb kehuu Trumpin tapaa pakottaa Putin neuvotteluihin, ei taivuttaa.