Musta kumi tekonurmien täytteenä kielletään – pohjoisen kentille on vaikeaa löytää pätevää korvaajaa

Kumirouhe, eli autonrenkaista tehty musta kumi, on pitkään ollut käytetyin tekonurmen täyte. Pohjoismaiden suurin valmistaja miettiikin, kuka keksisi ”uuden kumirouheen”.

Autonrenkaista kierrätetyn mustan kumin käyttö tekonurmien täyttenä kielletään vuonna 2031. Korvaavan täyteaineen löytäminen vaati vielä tuotekehitystä. Video: Birgitta Vuorela / Yle

Tekonurmikenttien täytteeksi testataan nyt kuumeisesti kumirouhetta ympäristöystävällisempiä täytevaihtoehtoja.

Kumirouhe, eli autonrenkaista tehty musta kumi, on pitkään ollut käytetyin ja edullisin vaihtoehto tekonurmen täytteeksi.

EU kuitenkin kieltää sen käytön vuodesta 2031 alkaen. Sitä ennen tehdyt, kumirouheella täytetyt kentät saavat kuitenkin pitää pintansa käyttöikänsä päähän.

Pohjoismaiden johtava tekonurmen valmistaja, alajärveläinen Saltex, on kokeillut orgaanisia vaihtoehtoja kumirouheelle jo vuosien ajan, kertoo yhtiön liiketoimintajohtaja Hannu Salmenautio.

– Asiakaskunnassa kielto on aiheuttanut turbulenssia, on epätietoisuutta on ja erilaisia näkökulmia.

Saltexilla on kokeiltu täytteinä muun muassa maissia, korkkia, oliivin kiviä, puurouhetta ja pinnoitettua hiekkaa, asiakkaiden toiveiden mukaan. Valikoima kasvaa koko ajan.

Saltexin liiketoimintajohtaja Hannu Salmenautio.
Saltexilla on valmistauduttu kumirouhekieltoon jo vuosia, kertoo liiketoimintajohtaja Hannu Salmenautio. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Kumirouhe pitää vielä pintansa tilauksissa

Pohjoisen oloissa orgaaniset vaihtoehdot eivät ainakaan toistaiseksi pysty kilpailemaan kumirouheen kanssa hinnalla tai käyttöiällä. Siksi moni yhä valitsee kumirouheen.

Orgaaniset aineet tuodaa pääosin Etelä-Euroopasta, jolloin rahti ja saatavuus nostavat hintaa.

Orgaanisiin täyteaineisin liittyy haasteita. Videolla Hannu Salmenautio kertoo yleisimmistä kumirouheen korvaajista. Video: Birgitta Vuorela / Yle

Verrattuna etelään, pohjoisen haasteena on myös talvi. Se on myös se syy, miksi pohjoisessa tekonurmea suositaan luonnonnurmen sijaan.

– Orgaaniset täytteet ovat kevyitä eli niitä kulkeutuu pois talvikunnossapidon ja sateiden myötä, jolloin nurmi kuluu nopeammin, sanoo Salmenautio.

Suomeen tällä hetkellä myytävistä kentistä kolmannes saa orgaanisen täytteen ja loput jakaantuvat kumirouheen ja muun materiaalin välillä, arvioi Salmenautio.

Ammattilaisten kentillä tiukat vaatimukset

Kentän ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä siellä, missä ne ovat ammattimaisessa käytössä.

Koululiikunta ja stadionurheilu ovat valmistajan vinkkelistä kaksi täysin eri asiaa, muistuttaa Salmenautio.

– Toisessa ratkaisevat käyttökustannukset ja toisessa pelilliset ominaisuudet, niitä pitää aina ratkoa asiakkaan mukaan.

Stadioneilla kentän keskimääräinen käyttöikä on noin viisi vuotta, jonka jälkeen se yleensä saa uuden elämän harrastepuolella. Siellä se voi palvella hyvinkin jopa kymmenen lisävuotta.

Tekonurmimattoa kasassa Saltexilla Alajärvellä.
Tekonurmen käyttöikä lyhenee, jos täyte on kevyttä. Kevyt täyte kulkeutuu nopeammin pois ja kuluttaa nurmea enemmän. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Jalkapallon pääsarjassa pelaavan Seinäjoen jalkapallokerhon kotistadion sai uuden bioflex-täytteen reilut kolme vuotta sitten. Kyseessä on pinnoitettu hiekka.

Hintaa kentälle tuli kumirouheista enemmän, mutta ominaisuuksiltaan se saa kiitosta.

– Se on pelattavuudeltaan hyvä, jopa nopeampi ja tasaisempi kuin kumirouhe, arvioi SJK:n edustusjoukkueen joukkueenjohtaja Pekka Lehtinen.

SJK:n edustusjoukkueen joukkueenjohtaja Pekka Lehtinen.
SJK:n edustusjoukkuueen joukkueenjohtaja Pekka Lehtinen kertoo täytteen palvelleen hyvin jo neljättä vuotta. Pian se pitää kuitenkin taas uusia. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Jalkapallokenttien ominaisuudet eivät ole vain makuasia. Esimerkiksi pääsarjatasolla, etenkin jos mielii kansainvälisten pelien areenaksi, toimivuus tutkitaan tarkasti.

– FIFA suorittaa säännöllisesti kenttätestauksen. Sitä tarkastetaan muun muassa pallon vierinnät, kattevuudet ja pomput – kaikki mahdollinen, kertoo Lehtinen.

Seinäjoella kentän uusiminen on pian ajankohtainen, mutta tällä hetkellä on vielä epäselvää millaiset täytemateriaalit tulevaisuudessa täyttävät FIFA kenttäsertifioinnin vaatimukset.

Kuka keksisi ”uuden kumirouheen”?

Sen jälkeen, kun pitkään ilmassa roikkunut päätös kumirouheen kieltämisestä tuli, kilpailu tekonurmivalmistajien kesken on kiihtynyt entisestään.

Muutos on tehtävä, eikä sitä kannata jättää viime tippaan, sanoo Saltexin Salmenautio.

– Omaa innovaatiota toivotaan. Monenlaista on jo yritetty, ja epäonnistuttukin.

Täyteaineeton ja täyteaineellinen tekonurmimatto.
Markkinoilla on myös tiheä, täytteetön tekonurmimatto (vasen). Sen pelilliset ominaisuudet eivät kuitenkaan ammattilaistasolla miellytä. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Salmenautio uskoo, että orgaaninen täyttöaine on väliaikainen ratkaisu.

Ainakin pohjoisestapäin tarkasteltuna materiaali on kaukana ja sitä on rajoitetusti saatavilla.

– Uutta kumirouhetta on vaikea keksiä, mutta ehkä tulee eri materiaalien yhdistelmä. Pinnoitettu mineraali voi olla ratkaisu, aprikoi Salmenautio.