Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan venäläiset ovat siirtäneet merkittävän osan Venäjän varjolaivaston toimintaa johtavista yhtiöistä ulkomaille. Etenkin Dubaista on tullut varjolaivaston keskus.
MOT jäljitti yli 60 varjolaivan taustayhtiön osoitteen dubailaiseen luksushotelliin. Yksi aluksista on Suomenlahden kaapelirikosta epäilty Eagle S. Osoitteesta löytyi virtuaalitoimisto, josta käsin pyöritetään tuhansia yhtiöitä – mutta vain paperilla.
Paikalla ei näkynyt tankkeriyhtiöiden toimistoja.
MOT kysyi ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.), kuinka suurena ongelmana hän pitää, ettei varjolaivojen todellisia omistajia saada selville.
– Tämä on aivan jättimäinen ongelma. Jos esimerkiksi Itämerellä tapahtuisi suuri öljytuho, niin saisiko siitä ketään vastuuseen, ministeri kysyy.
Pakotelistalle enemmän varjolaivojen taustayhtiöitä?
Varjolaivasto kuljettaa edelleen venäläistä öljyä Itämerta pitkin maailmalle pakotteista huolimatta.
EU-pakotelistalla oleva tankkeri ei saa länsimaisia vakuutuksia eikä lupaa pysähtyä jäsenmaiden satamissa. Se voi silti kuljettaa öljyä kolmansiin maihin, koska kansainvälisellä merireitillä on vapaa kulku.
Valtosen mukaan EU selvittää jatkuvasti pakotteiden tehostamiskeinoja.
– Teemme yhteistyötä kaikkien meidän kumppanimaidemme kanssa ja pyrimme koko ajan parempaan.
Yksi keino olisi laittaa pakotelistalle varjolaivastoon kytkeytyviä yhtiöitä sekä tankkereiden operoijia ja muita taustahenkilöitä.
– Nyt me olemme listanneet lähtökohtaisesti vain niitä aluksia, hän sanoo.
Valtosen mielestä pakotteiden ongelma on se, että kaikki maat eivät ole niissä mukana.
– Sille me emme lähtökohtaisesti voi mitään. Totta kai me kerromme Venäjän hyökkäyssodasta ja laittomista toimista globaaleille kumppaneillemme, mutta siitä huolimatta kaikki eivät ole lähteneet tähän pakoterintamaan.
EU ”pesee puhtaaksi” venäläistä öljyä
Venäjä saa miljardeja euroja tuloja öljynviennistä, mikä lihottaa Putinin sotakassaa Ukrainaa vastaan.
EU ei ole ollut valmis päästämään irti venäläisestä öljystä. EU-maista esimerkiksi Slovakia, Unkari ja Tšekki hankkivat yhä öljynsä suoraan Venäjältä. Öljyn viennille on täyskiellon sijaan asetettu hintakatto. Sitä varjolaivasto kiertää.
– Tässä on pitkälti taustalla se, että me (EU) pelkäämme, että öljyn hinta nousee ja meidän talouden kilpailukyky heikkenee, mutta nyt meidän pitää ihan oikeasti miettiä, mistä tässä on kysymys, sanoo Turun kauppakorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Venäläistä öljyä on päätynyt valtavia määriä EU:hun myös kiertoreittiä. Varjolaivat ovat rahdanneet sitä esimerkiksi Intiaan, jossa on osin venäläisomistuksessa oleva jalostamo. Siellä raakaöljyä on jalostettu öljytuotteiksi, joita on kuljetettu takaisin Eurooppaan muina kuin venäläisinä tuotteina. Öljyä on näin ”pesty puhtaaksi”.
Liuhdon mielestä venäläiset pitävät EU:n pakotteita pilkkanaan.
– Aika onnistuneesti ovat siinä onnistuneet. He tietävät EU:n heikkoudet. Siellä ovat tietyt valtiot, jotka haluavat pitää laivaliikenteen pystyssä ja ovat riippuvaisia venäläisestä energiasta, Liuhto sanoo.
Liuhdon mielestä EU-pakotteet pitäisikin kohdistaa yksittäisten varjolaivojen sijaan öljyn ostajiin ja öljysatamiin.