Kun Emilia Kämäräinen sai viikko sitten tiedon, että oli työryhmänsä kanssa saanut 20 000 euron apurahan ohjelmaehdotukselleen Oulun kulttuuripääkaupunkivuodelle, fiilis oli uskomaton.
– Olimme todella onnellisia, että päästään toteuttamaan tämä lasten konserttikiertue. Ehdittiin siinä vähän jo soitella puheluita ja fiilistellä, että onpa mahtava juttu, nyt vaan pyörät pyörimään, Kämäräinen kertoo.
Ilo jäi lyhyeksi. Pari tuntia myöhemmin Oulu2026-kulttuuriohjelmasta tuli toinen sähköpostiviesti, joka alkoi sanoilla ”pahoittelut aiemmasta viestistä, josta puuttui osa tiedoista”.
Viestissä kerrottiin, että kohdeavustusta ei voida myöntää, mutta ohjelman voi järjestää ilman avustusta ja pyydettiin parin viikon sisällä ilmoittamaan, aikooko tehdä niin.
Kämäräisen tulkinnan mukaan se olisi tarkoittanut sitä, että hän työryhmineen olisi järjestänyt ohjelman omilla rahoillaan.
– Se ei nyt valitettavasti meille ole mahdollista. Kyllä se oli kivuliain mahdollinen tapa saada tietää, että ei olla saatu tätä avustusta.
Virheellisiä viestejä lähetettiin yli sadalle hakijalle. Syynä oli järjestelmävirhe.
Myös Oulu Pride sai virheellisen sähköpostin. Yhdistys oli niin ikään hakenut 20 000 euroa yhdenvertaisuustyöhön ja taiteilijoiden palkkaamiseen Priden ajaksi.
Tarjous ohjelman toteuttamisesta ilman rahoitusta turhautti.
– Yleensäkin taide- ja kulttuuripuolella olen törmännyt tällaiseen, että on sanottu, että somenäkyvyyden vastineeksi saat tulla tekemään meille jonkun jutun. Se nostattaa taiteilijana verenpainetta. Ihan oikeasti se on työ siinä missä kaikki muukin, sanoo taiteilija ja Oulu Priden hallituksen jäsen Petri Keskitalo.
Oulu Priden päätuottaja ja taiteilija Martu Väisänen muistuttaa, ettei näkyvyydellä makseta laskuja.
– Se oli vähän niin kuin puolilämmin lahnakädenojennus, että voitte te tulla. Minä esimerkiksi olen tehnyt taidetta ja yhdenvertaisuustyötä intohimolla 25 vuotta. Siitä pitää kuitenkin saada korvaus. Intohimo ei pitkälle elätä.
Ohjelman edustaja: Rahoitusta voi miettiä myöhemminkin
Ketään ei ole ollut tarkoitus pyytää tekemään työtä ilmaiseksi, sanoo Oulu2026-yhteisötiimin yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto. Hänen mukaansa kyse on siitä, kulttuurintekijöille on annettu mahdollisuus päästä mukaan viralliseen ohjelmaan. Metsäpellon mukaan mukaan voi ilmoittautua ja rahoitusta voi hankkia senkin jälkeen.
– Sitten voi katsoa, pystyykö ohjelmaa toteuttamaan, saako rahoitusta kasaan.
Jos rahoitusta ei saa, vetäytyminen on mahdollista, Metsäpelto sanoo.
Hänen mukaansa ilmoittautumalla saa virallisen logon ja tapahtumakalenteriin pääsyn sekä sidosryhmätilaisuuksia, koulutuksia ja infoja.
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen sanoo, että kenenkään ammattimaisesti kulttuuria tekevän ei pitäisi joutua tekemään työtään ilmaiseksi.
– Monet taiteilijat kokevat tällä hetkellä, että heidän työtään ei arvosteta.
Meriläinen ymmärtää, miksi taiteilijat kokevat provosoivana ehdotuksen olla mukana myös ilman apurahaa.
– Ihan hyvää tarkoittavat, mutta huolimattomat lauseet saattavat jäädä ihmisten mieleen kummittelemaan, että vaadittiinko heitä nyt tekemään ilmaista työtä tai eikö ymmärretty, että he ovat ammattilaisia ja ansaitsevat korvauksen tekemästään työstä.
Meriläisen mukaan kokemus arvostuksen puutteesta liittyy rahoituksen niukkuuteen ja kulttuurileikkauksiin. Hänen mukaansa kulttuurin tekijöille tarjotaan liian usein ”artisti maksaa” -mahdollisuutta.
Moni pelkää, saako edes valittaa
Lukuisat taiteilijat olivat yhteydessä Yleen Oulu2026-ohjelmalta saamastaan väärästä viestistä. Heistä iso osa kertoi pelkäävänsä aiheesta puhumista julkisesti. Heitä huoletti, voiko aiheesta puhuminen viedä mahdollisuuden saada apurahoja myöhemmin.
Myös Rosa Meriläinen ymmärtää huolen, vaikka toivookin, että taiteilijat eivät joutuisi pelkäämään.
– On liikaa vaadittu, että juuri taiteilijat olisivat aina rohkeampia kuin muut.
Hänestä Suomessa taiteen vapaus on edelleen korkea ja myös kulttuurin ja taiteen rahoittajat uskovat taiteen vapauteen ja siihen, että taiteilijat voivat käyttää kriittisiä yhteiskunnallisia puheenvuoroja.
Oulu2026-yhteisötiimin yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto sanoo, että on turha pelätä kritiikin vaikuttavan siten, että apurahaa olisi entistä vaikeampaa saada.
– Avoin keskustelu ja rakentava palaute ovat tärkeitä apurahan myöntäjille.
Väisäsellä ja Keskitalolla rakentavaa palautetta on. Molempia huolettaa, näkyvätkö vähemmistöt Oulun kulttuuripääkaupunkivuodessa. Ilmaistyöhön he eivät ryhdy.
– Hanke, mihin haettiin rahaa, jää tekemättä. Voi sanoa, että pettymys, Väisänen sanoo.