THL pettyi karkkiveron noston perumiseen – Asiantuntija: ”Ei ole yhdentekevää, mitä suuhunsa laittaa”

Suomalaisten ruokavalio sisältää terveyden kannalta liikaa suolaa, kovaa rasvaa ja sokeria. THL ehdottaa laajaa remonttia ruoan verotukseen.

Makeishylly.
Makeishylly säästyi hallituksen veronkorotuksilta. Kuvituskuva. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Kansalaisten terveyttä vaalivassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa hallituksen päätös luopua makeis- ja suklaaveron korotuksesta otettiin vastaan pettyneenä.

– Päätös on valitettava, koska ylipainon ja monisairastavuuden hillintään tarvitaan arjen valinnoissa ohjaavia keinoja, sanoo THL:n johtava asiantuntija Heli Kuusipalo.

THL antoi helmikuussa asiasta lausunnon eduskunnalle. Siinä haittaveron kaltaista toimenpidettä pidettiin oikeansuuntaisena, mutta liian kapea-alaisena.

Hallituksen ehdotus koski makeisia ja suklaata. Niiden alv-veroa ehdotettiin nostettavan 14 prosentista 25,5 prosenttiin.

THL toivoo isompaa muutosta ruoan verotukseen

Kuusipalon mukaan esitetynlainen muutos olisi ollut askel kohti terveyden kannalta parempaa ruokavaliota.

– Se olisi osaltaan vahvistanut ajatusta, että ei ole yhdentekevää mitä suuhunsa laittaa.

Vielä parempi olisi kuitenkin kokonaisvaltainen, terveysperusteinen uudistus erilaisten ruokien verotukseen.

Siinä verotettaisiin kireämmin kaikkia elintarvikkeita, jotka sisältävät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja sokeria.

– Lisäksi arvonlisävero olisi mahdollisimman pieni esimerkiksi kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden osalta, jotta kaikilla olisi pääsy terveyttä edistäviin peruselintarvikkeisiin, Kuusipalo sanoo.

Suomalaisilla petrattavaa ruokavalinnoissaan

Suomalaiset syövät tällä hetkellä terveyden kannalta liikaa suolaa ja kovia rasvoja sisältävää ruokaa. Sillä, mitä syömme, on vaikutusta terveydentilaamme.

Lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet ovat THL:n mukaan lisääntyneet viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoito maksoi 2,5 miljardia euroa.

Terveellisempi ruokavalio voi parantaa paitsi ihmisten omaa terveyttä ja koettua hyvinvointia, myös säästää yhteiskunnan rahoja.