Häpeä hidastaa avun hakemista lähisuhde­väkivallassa

Esimerkiksi Lahden ensi- ja turvakodissa runsaat 300 asiakasta käytti viime vuonna avopalveluita, joissa tarjotaan keskusteluapua.

Yhteisiä tiloja Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin tiloissa. Kuvassa on vauvan lelukaari.
Aikuisten lähisuhdeväkivalta vaikuttaa monesti myös perheen lapsiin. Arkistokuva keskisuomalaisesta turvakodista vuodelta 2019. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä kasvaa.

Esimerkiksi ensi- ja turvakotien avopalveluihin mennään usein jo varhaisemmassa vaiheessa kuin akuutin kriisin ollessa päällä.

Lahden ensi- ja turvakodin väkivaltatyöntekijä Jukka Suni sanoo, että avopalveluita käytti viime vuonna noin 300 päijäthämäläistä asiakasta. Lahdessa valtaosa asiakkaista on väkivallan uhreja.

– Ihmiset ovat tunnistaneet väkivallan ja voivat lähteä hakemaan keskusteluapua. Sitten voi olla niin, että avopalveluissa huomaamme, että asiakkaan ei ole turvallista olla kotona.

Suni uskoo, että häpeä nostaa vielä kynnystä käyttää palveluita. Hän toivoo myös, että esimerkiksi viranomaiset tunnistaisivat turvattomuuden kodeissa nykyistä paremmin ja aiemmin.

Jukka Suni kertoo Lahden ensi- ja turvakodin avopalveluista ja avun hakemisesta seuraavalla audioklipillä.

Väkivaltatyöntekijä Jukka Suni Lahden ensi- ja turvakodista kertoo avopalvelusta ja niihin hakeutumisesta.
Jukka Sunia haastattelee Petri Niemi.

Seuraa Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.