Naksu-koira on tuotu eläinlääkäriin hoidattamaan hampaitaan.
Eläimet

Eläin pitää lääkärissä usein nukuttaa, mutta anestesia on eläimelle riski

Suomessa eläinanestesia on hyvässä mallissa. Dublinin yliopiston apulaisprofessori Vilhelmiina Huuskonen lisäisi silti täysipäiväisten eläinanestesiologien määrää.

Kuvat:Mårten Lampén

Nukuttaminen on eläimelle suuri riski, kuten alla oleva grafiikka kertoo. Sydän voi pysähtyä, verenpaine romahtaa.

Kuoleman mahdollisuus kasvaa hurjasti, jos eläin on sairas.

Anestesiaa tarvitaan eläinten hoidossa paljon, koska potilaan on pysyttävä paikoillaan.

– Esimerkiksi siteen vaihto tai muutaman tikin laitto vaatii eläimillä yleensä joko syvää rauhoittamista tai nukuttamista, sanoo eläinanestesiologian apulaisprofessori Vilhelmiina Huuskonen Dublinin yliopistosta.

Terveiden ihmisten kuolleisuus anestesiassa on saatu painettua alas. Vielä 1940-luvulla useita satoja potilaita miljoonasta kuoli nukutuksen aiheuttamiin komplikaatioihin. Nyt luku kehittyneissä maissa on lähellä nollaa.

Kaikki on paremmin: turvallisuus, koulutus, laitteet. Huuskosen mukaan eläinten nukuttaminen on ihmisten nukuttamista puoli vuosisataa perässä.

Anestesia hyvällä mallilla Suomessa

Naksu on tullut hampaiden hoitoon Anidentiin Kirkkonummen Veikkolassa. Kymmenvuotiaalle australianpaimenkoiraurokselle annetaan rauhoitukseen esilääkitystä, ja muutamassa minuutissa sen silmät alkavat painua kiinni.

Pian koira on valmis kannettavaksi toimenpidepöydälle. Nukutusaineet vievät tajunnan ja kivun ulottumattomiin. Ennen operaatiota otetaan otetaan tietokonetomografia- ja röntgenkuvia, mutta siitä Naksu ei tiedä mitään.

Nukuttaminen on tarkkaa työtä. Klinikkaeläinhoitaja Joanna Urjansson avustaa Vilhelmiina Huuskosta.

Vilhelmiina Huuskonen sanoo, että Suomessa eläinten anestesia on hyvällä tolalla.

Eläinlääkärin koulutukseen kuuluu melko paljon anestesiologiaa ja eläintenhoitajat voivat erikoistua siihen.

Suomessa on kuitenkin vain yksi täysipäiväisesti työskentelevä eläinanestesiologi, Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa.

– Missään tapauksessa jokainen eläinklinikka ei tarvitse eläinanestesiologia. Peruseläinlääkäri pystyy suhteellisen turvallisesti nukuttamaan terveen eläimen. Mutta kun on kyse vaativammista potilaista ja vaativasta kirurgiasta, isommissa eläinsairaaloissa, jossa on muuten erikoiseläinlääkäreitä töissä, olisi hyvä olla myös anestesiologi, Huuskonen sanoo.

Se nostaa eläinten hoidon hintaa. Nukutuksen valvontalaitteet ja niitä käyttävän henkilöstön palkat maksavat.

Kirahvin nukuttaminen vasta vaarallista onkin

Mitä villimpi eläin, sitä suurempi riski nukutus on. Dublinin eläintarha tarvitsee aika ajoin Huuskosen palveluksia. Hän on vuosien varrella nukuttanut esimerkiksi simpansseja, gorilloja, tiikereitä ja jopa kuristajakäärmeen.

Kirahveja eläintarhassa nukutettiin kavioiden hiomisen takia. Siitä luovuttiin, koska nukuttaminen on kirahville erityisen vaarallista: nukutettaessa jopa joka neljäs eläin menehtyy. Eläintarhan kirahvien kavioiden hoitamiseksi piti keksiä toinen keino:

Luonnossa villien eläinten nukuttaminen on erityisen hankalaa. Jopa joka toinen kirahvi saattaa menehtyä siihen, eläinanestesiologian apulaisprofessori Vilhelmiina Huuskonen Dublinin yliopistosta kertoo.

Huuskosen tie eläinanestesian erikoisosaajaksi on ollut vaiheikas.

Maatalon tytön ammatti valikoitui eläinlääkäri James Herriotin kirjoista ja hänestä kertovasta tv-sarjasta. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ovet eivät kuitenkaan auenneet, joten Huuskonen meni kokkikouluun.

Nuorten kokkikilpailun voiton siivittämänä hän pääsi työskentelemään huippukokki Hans Välimäen kanssa. Muutaman vuoden jälkeen raskas työ keittiöissä riitti, ja oli aika toteuttaa alkuperäinen unelma, ensin yliopistossa Virossa, myöhemmin Unkarissa ja Yhdysvalloissa.

Huuskonen lähti Dubliniin 2009 tekemään kansainvälistä anestesian diplomaattitutkintoa. Valmistuttuaan hänelle tarjottiin paikkaa Dublinin yliopistollisessa eläinsairaalassa. Sinne hän jäi eikä anestesiaan erikoistumista ole tarvinnut katua.

– Anestesiologi erikoistuu myos kivunhoitoon. Sen tähden tunnen olevani eläinten puolestapuhuja, hän sanoo.

Hiljattain Huuskonen väitteli eläinlääketieteen tohtoriksi Helsingissä.

Vatinoksaani-lääkeaineen antaminen yhdessä nukutusaineiden kanssa parantaa eläinten vointia. Rauhoituksessa ja nukutuksessa yleisesti käytetyllä medetomidiinilla on haittavaikutuksia, joita vatinoksaani estää.

Huuskonen selvitti, että vatinoksaani estää medetomidiinin aiheuttamat haittavaikutukset koirilla ja lampailla puuttumatta kivun poistoon.

Herääminen vaarallisin vaihe

Veikkolassa Naksulta poistetaan hammas ja suusta otetaan koepala hyvälaatuisesta kasvaimesta.

Anidentin pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Niina Luotonen ensin tutkii ja sitten hoitaa Naksu-koiran hampaita.

Sen jälkeen on aika palata tähän maailmaan. Nukutus lopetetaan ja koira kannetaan heräämöön.

Vasta nyt edessä on nukutuksen vaarallisin vaihe. Eläinten kuolleisuus on yllättävästi suurimmillaan anestesian jälkeen eli heräämisvaiheessa.

– Yli puolet anestesiakomplikaatioihin kuolevista eläimistä kuolee heräämisvaiheessa, toisin kuin voisi luulla, Huuskonen kertoo.

Esimerkiksi hiilidioksidin kerääntyminen elimistöön saattaa aiheuttaa hapen puutetta.

– Osasyy tähän on taas kustannuskysymys. Potilaiden heräämistila ei välttämättä ole sellainen, että sinne voisi helposti tuoda happea. Lisäksi ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, joka istuu potilaan kanssa heräämässä, kunnes kaikki on ok.

Leikkauksen jälkeen koira kannetaan heräämöön. Naksu selviää hienosti nukutuksen vaarallisimmasta vaiheesta.

Dublinin yliopistossa panostetaan hyvään varautumiseen.

– Laadimme jokaiselle potilaalle yksilöllisen anestesiasuunnitelman. Keskustelemme etukäteen mahdolliset komplikaatiot läpi niin, että henkilökunta on varmasti varautunut niihin. Se on mielestäni anestesiassa kaikkein tärkeintä, Huuskonen sanoo.

Heräämössä kaikki on hyvin. Koiraherran elämä jatkuu yhtä hammasta kevyempänä.