Kirkkonummelle ja Espooseen tuleva datakeskuksen voimajohto on aiheuttanut vuosia jatkuneen riidan asukkaiden ja hankkeesta vastaavien välillä.
Pari vuotta sitten kymmenkunta Kirkkonummella asuvaa kuntalaista vei asian oikeuteen asti, ja pian kahdelta heistä on lähdössä uusi hanketta koskeva purkuhakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Asukkaat kokevat kamppailevansa elinympäristönsä turvallisuuden puolesta, minkä vuoksi he hakevat hankkeelle myönnetyn lunastusluvan kumoamista.
– Tämä Fortumin ja Microsoftin hanke on vienyt ajastani älyttömän paljon. Olen lähettänyt pitkälti yli tuhat sähköpostia, kertoo kirkkonummelaisen Luoman kylän asukas Tuula Saari.
Epätietoisuus kalvaa
Riidan kohteena on teknologiayhtiö Microsoftin Kolabackenin datakeskusta varten asennettava 2x400 kilovoltin (kV) maakaapeli, jolla yhtiön konesalit liitetään Fingridin kantaverkkoon vuosikymmenen lopulla.
Microsoftin kumppanina toimii energiayhtiö Fortum, joka sai toissa vuonna valtioneuvostolta luvan lunastaa pysyvän käyttöoikeuden kaapelin reitillä sijaitseviin kiinteistöihin. Runsaan kahdeksan kilometrin pituisen reitin läheisyydessä on noin 120 rakennusta, joista vajaat 50 on asuntoja.
Yle on saanut vahvistuksen sekä Säteilyturvakeskuksesta (Stuk) että Fingridiltä siitä, että vastaavan kokoluokan kaapelia ei ole Suomessa aiemmin asennettu maahan julkiselle alueelle. Aiemmat maahan asennetut suurjännitekaapelit ovat olleet 110 kV:n kokoisia. Fingridin mukaan ainoastaan Olkiluodon ydinvoimalan alueella saattaa sijaita 400 kV:n maakaapeli julkisella paikalla.
Myös toista luomalaista Joanna Brandtia kaapelin tulo huolestuttaa.
– Tuntemukset ovat epätietoiset ja epäileväiset, Brandt kertoo.
Suurjännitekaapeli on tulossa noin seitsemän metrin päähän Brandtin kodista, jossa hän asuu kumppaninsa ja heidän yksivuotiaan lapsensa kanssa. Muutaman vuoden kuluttua kaapeliin on kytkeytymässä enimmillään 440 megavolttiampeerin teho, joka vastaa runsaan 4 000 henkilöauton tehoa.
Brandtin mukaan Microsoftin kaapeli kulkee hänen kotitalonsa vieressä pintakallion päällä noin puolentoista metrin syvyydessä.
Voimajohtojen synnyttämän magneettikentän terveysriskejä on tutkittu vuosikymmeniä. Tutkimus ei ole kyennyt täysin sulkemaan riskejä pois, mutta ei myöskään aukottomasti vahvistamaan niitä.
Vaikka magneettikenttien terveysvaikutuksia ei ole kyetty vahvistamaan, luokitteli Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) muutama vuosi sitten niiden aiheuttaman säteilyn mahdollisesti karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi.
Esimerkiksi Alankomaissa hallitukselle ja parlamentille kansanterveydellistä neuvoa-antava tieteellinen elin, kansallinen terveysneuvosto, on löytänyt viitteitä siitä, että voimajohtojen lähellä asuvilla lapsilla on kaksinkertainen riski sairastua leukemiaan muihin verrattuna.
Muutaman vuoden takaisessa raportissaan terveysneuvosto viittasi muun muassa jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa tehtyihin havaintoihin voimajohtojen lähellä asuneiden lasten kohonneesta leukemiariskistä. Tuolloin tutkijat julkaisivat American Journal of Epidemiologyssa tuloksensa, joita he olivat keränneet Coloradosta vuosina 1976–77. Niiden mukaan riski oli huomattavin niillä lapsilla, jotka olivat asuneet koko ikänsä samassa osoitteessa, eikä se vaikuttanut olleen yhteydessä sosioekonomiseen taustaan.
Terveysneuvoston mukaan ainoa tapa tutkia magneettikenttien vaikutusta ihmisiin on mitata sitä kehosta pitkällä aikavälillä. ”Menetelmä on kallis ja aikaa vievä, minkä takia sitä hyödynnetään harvoin epidemiologisissa tutkimuksissa”, neuvosto totesi raportissaan.
Alankomaissa terveysneuvosto suositteli terveysministeriölle, että se harkitsisi EU:n varovaisuusperiaatteen laajentamista koskemaan ilmajohtojen lisäksi myös maakaapeleita ja muita sähköverkon aiheuttaman pitkäaikaisen säteilyn lähteitä.
EU:n varovaisuusperiaate on unionin oikeuteen pohjaava periaatelinjaus, jonka mukaan ympäristöä tai terveyttä suojeleviin toimenpiteisiin ryhtymistä ei saisi estää se, että haitoista ei ole täyttä tieteellistä varmuutta.
Suomessa etäisyyttä määrittää asetus
Suomessa alan asiantuntemusta löytyy muun muassa Säteilyturvakeskuksesta, jonka tehtävänä on edistää ja valvoa säteilyturvallisuutta. Siellä tunnetaan tutkimuksen tämänhetkinen tila, josta kertoo Ylelle erikoistutkija Lasse Ylianttila.
– Kun magneettikenttä on ollut voimalinjojen lähellä suurempi kuin 0,4 mikroteslaa, on havaittu kohonnut lasten leukemiariski. Riski on ollut tiedossa jo noin 50 vuoden ajan, mutta syytä ei tiedetä, eikä tieto ole täsmentynyt, Ylianttila sanoo.
Kirkkonummelle ja Espooseen asennettavasta maakaapelista lähtevän säteilyn voimakkuutta – magneettivuota – ei ole toistaiseksi voitu mitata suoraan kaapelista, minkä takia asukkaita huolestuttaa se, miten kaukana siitä 0,4 mikroteslan raja-arvo ylittyy.
Suomessa ei ole lainsäädäntöä, jolla määritettäisiin maakaapeleiden minimietäisyys asutukseen, vaan etäisyydet suunnitellaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pohjalta.
Stuk piti hanketta koskeneessa lausunnossaan kaapelia turvallisena, mutta huomautti, että magneettikentän läheisyydessä oleskelun pitkäaikaisvaikutuksista ei ole täyttä varmuutta.
Mittaukseen osallistuneet asiantuntijat vaitonaisia
Kaapelin aiheuttamaa magneettivuota selvitettiin hankkeesta vastaavien toimeksiannosta Fingridin Länsisalmen sähköasemalla Vantaalla muutama vuosi sitten.
Asiantuntijoina paikalla olivat Ylen tietojen mukaan tekniikan tohtori Leena Korpinen ja ympäristöalan konsultti Rauno Pääkkönen. Molemmat vastasivat kieltävästi Ylen haastattelupyyntöön.
Tilaisuutta valvoi nykyisin eläkkeellä oleva Stukin entinen johtava asiantuntija Lauri Puranen. Hän kertoo Ylelle, että magneettivuota selvitettiin laskemalla se pienemmästä kaapelista. Laskutoimituksessa hyödynnettiin 1800-luvulta peräisin olevaa sähkömagnetismia kuvaavaa lakia.
Lopputulemaksi saatiin, että sähköfysiikan lakien mukaan Kirkkonummen kaapeli ei aiheuta terveyshaittoja.
Yleishyödyllisyys kyseenalaistetaan
Joanna Brandtia ja Tuula Saarta Stukin takaus kaapelin turvallisuudesta ei ole ainakaan toistaiseksi vakuuttanut.
Brandt kertoo harkinneensa muuttoa kaapelin takia. Hän arvioi sen heikentäneen asuntonsa arvoa. Myös Tuula Saari murehtii asuntonsa arvoa ja pohtii, uskaltaako kukaan ostaa asuntoa, jonka tontin läpi kulkee 400 kV:n suurjännitekaapeli.
Kun asukkaat saavat uuden purkuhakemuksensa valmiiksi, KHO:ssa puitaneen seuraavaksi sitä, onko hankkeen toteutuksessa noudatettu lakeja.
Hakemuksessaan asukkaat pyrkivät kiinnittämään huomion siihen, onko KHO:n aiemmassa oikeudenkäyntiaineistossa ollut virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa maakaapelien omistajuudesta, reittivaihtoehtojen käsittelystä tai terveysriskeistä, ja jos on, onko oikeuden erehdyttäminen ollut tietoista.
Fortum on antanut Microsoftille valtakirjan, jonka nojalla Microsoft saa rakennuttaa kaapelin. Yle on saanut haltuunsa konsultointiyritys Rambollia ja Microsoftia hankkeessa edustaneen projektipäällikön Timo Aspialan Saarelle lähettämän sähköpostin, jossa tämä kirjoittaa: ”Loppukädessä Microsoft vastaa rakennuttajana ja kaapeleiden tulevana omistajana koko projektista kaapeleineen”.
Aspiala kertoi Ylelle tekstiviestitse, että projektin viestinnästä vastaavat Fortum ja Microsoft.
Asukkaita yhtiöiden välinen sopimus kummastuttaa, koska hanketta on perusteltu yleishyödyllisyydellä. Noin viidennes Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaukolämmöstä on tarkoitus tuottaa datakeskuksesta jäävästä hukkalämmöstä muutaman vuoden kuluttua.
Jos kaapelin omistajaksi tulisi Microsoft, tämä voisi asukkaiden mielestä muuttaa hankkeen luonnetta suunnitelmiin nähden.
KHO katsoi viimevuotisessa päätöksessään, että yksittäisen datakeskuksen energiansaantia palvelevia maakaapeleita ei voida pitää yleisen tarpeen vaatimina.
Fortum ja Microsoft vaitonaisia
Yle pyysi haastattelua hankkeesta Fortumilta, Microsoftilta, kaapelin valmistaja Prysmianilta, sekä Fortumin ympäristöselvityksen tehneeltä Rambollilta, mutta kaikki kieltäytyivät.
Fortum kirjoitti Ylelle sähköpostitse, ettei nähnyt tarvetta osallistua haastatteluun. Yhtiön edustajan mukaan ”maakaapeli ei aiheuta rajoitteita oleskelulle ja asumiselle sen läheisyydessä.”
Fortum ei myöskään vahvistanut tietoa, jonka mukaan kaapelin omistus olisi siirtymässä Microsoftille. Yhtiö kuvasi hanketta maailman suurimmaksi datakeskusten hukkalämmön talteenottoprojektiksi.
Mikäli valtioneuvoston hankkeelle myöntämä lupa pysyy voimassa, Microsoftin palvelimet alkavat käsitellä dataa Kolabackenissa vuosikymmenen vaihteessa.
Fingrid pitää mahdollisena, että datakeskusten yleistyessä vastaavien kaapeleiden tarve lisääntyy. Kantaverkkoyhtiön mukaan tarve on kuitenkin tapauskohtaista, ja voimajohtoja voidaan vetää myös ilmateitse avojohtoina.
Kirkkonummella toiveena on, että hankkeesta vastaavat olisivat nykyistä avoimempia suunnitelmistaan.
– Toivon, että asia tulisi julkisesti esiin, jotta saataisiin oikeasti rehellistä tietoa hankkeesta, sen rakennuttamisesta ja vaikutuksista yleishyödyllisenä hankkeena, Joanna Brandt sanoo.