Pienydinvoimala on edelleen vaihtoehto Kuopion tulevaisuuden kaukolämmön tuotantoon. Suunnittelussa on seuraavaksi vuorossa kaksi vuotta kestävä ympäristövaikutusten arviointi.
Kuopion Energian mukaan ydinvoiman etuna olisi erityisesti hintavakaus.
– Kun voimala olisi valmis, tietäisimme 60 vuotta eteenpäin, mitä lämpö maksaa, toimitusjohtaja Esa Lindholm sanoo.
Voimala sijoittuisi joko Sorsasalon itäosaan keskustan pohjoispuolella tai Hepomäen teollisuusalueelle kaupungin eteläosaan.
– Ne ovat käytännössä rakentamatonta aluetta ja kaukana tiiviistä asuinympäristöstä, kehityspäällikkö Petri Turtiainen sanoo.
Suunniteltu pienydinvoimala rakennettaisiin maan alle 2–3 hehtaarin tontille. Siihen tulisi kaksi 50 megawatin reaktoria.
Voimala tuottaisi kaukolämmön noin 90 prosentille Kuopion kantakaupungin asukkaista.
Hukka- ja maalämpö vaihtoehtoina
Voimalalla korvattaisiin sähköä ja kaukolämpöä tuottava Haapaniemi 2 -voimala, joka poistuu käytöstä kymmenen vuoden kuluttua.
Ydinvoiman vaihtoehtoja korvaajaksi ovat nykyisen kaltainen puuta polttava voimala tai esimerkiksi datakeskusten tuottama hukkalämpö.
Yksi vaihtoehto on myös syvältä maan alta kerättävä geoterminen energia.
– Paljon riippuu siitä, kehittyykö tekniikka niin, että siitä tulee varten otettava vaihtoehto, Lindholm sanoo.
Päätös asiasta pitää tehdä viimeistään viiden vuoden kuluttua.
200 miljoonan investointi
Kaupallisia pienydinvoimaloita ei ole Suomeen vielä rakennettu ja maailmallakin ne ovat harvassa, joten rakentamisen lopulliset kustannukset ovat vielä osin hämärän peitossa.
Lindholmin mukaan puhutaan noin 200 miljoonan euron investoinnista.
– Jos nykyistä Haapaniemi 2 -voimalaa lähdettäisiin korvaamaan samanlaisella laitoksella, niin 200 miljoonaa tuskin riittäisi.
Lindholmin mukaan turvallisuudesta ei ydinvoimalahankkeessa aiota tinkiä missään vaiheessa.
– Suomessa on pitkät perinteet ydinvoiman turvallisesta käytöstä. Pelkkää lämpöä tuottava laitos on myös lähtökohtaisesti yksinkertaisempi ja turvallisempi kuin sähköä tuottava laitos.