Kartalla näkyy yhtenäisellä viivalla kotiluodolle palanneen Seelan lentoreitti. Sinistä merkkiä klikkaamalla pääset lukemaan muuttomatkan jännittävistä paikoista. Voit liikuttaa karttaa raahaamalla tai alaosan nuolista ja suurentaa tai pienentää näkymää. Lintusymboli kertoo, missä lokki on. Kartan ylälaidassa näkyy selkälokin lentämän matkan pituus.
Satelliittilokki Seela kalastelee jo kotivesillä Kaskisissa – katso koko huikea 9 000 km muuttomatka kartalta
Satelliittilähettimellä varustetun selkälokki Seelan muuttomatkan seuranta on nyt päättynyt. Voit tutkia artikkelista linnun huimaa matkaa.
- Kukka Ström
- Teemo Tebest
- Hannamari Vallila
- Anna-Kaisa Brenner
Chatissa kiinnosti pesintä ja selkälokkien auttaminen
Keskustelimme eilen chatissa selkälokeista ja tietenkin Seelasta sekä Sherlokista. Pääset lukemaan chatin täältä. Mukana chatissa oli satellittiselkälokkeja tutkiva Patrik Byholm.
Moni kysyi mistä selkälokin nimi oikein tulee. Tähän ei ole varmaa vastausta, mutta nimi voisi tulla siitä, että selkälokit kalastavat avoimilla meren- ja järvenselillä.
Yksi paljon kiinnostanut aihe oli selkälokkien auttaminen. Yksittäisen suomalaisen on kovin vaikea tarjota apuatälle erittäin uhanalaiselle linnulle.
Suurin syy selkälokkien surulliseen tilanteeseen ovat Afrikassa käytettävät ympäristömyrkyt. Kaikkein paras apu täällä Suomessa on antaa lokkiluodoille pesimärauha.
Selkälokkien pesinnästä tuli paljon kysymyksiä, sehän on nyt seuraavaksi Seelallakin mielessä. Selkälokit pesivät saman kumppanin kanssa koko elämänsä ajan, mutta jos kumppani kuolee lintu voi etsiä uuden.
Selkälokit pesivät yleensä aina samalla paikalla, tosin uuden puolison myötä se voi vaihtaa pesäpaikkaa. Selkälokki rakentaa pesänsä risuista tai heinistä useimmiten pienelle luodolle, kasvillisuuden suojaan. Kaupungissa selkälokit voivat pesiä myös katoilla.
Pesään munitaan 3 munaa ja poikaset kuoriutuvat kesäkuun alkupuolella. Syksyllä poikaset lähtevät muuttomatkalle etelään.
Hei, hei Seela, muuttomatkan seuranta päättyy tähän
Saimme vielä tietoa Seelan kotiutumisesta. Se kalastelee nyt tyytyväisenä kotipesänsä lähivesillä. Eilen se teki noin 20 kilometrin lenkin merellä, ehkäpä suuren herkkunsa silakan perässä.
Nyt toivotamme Seelalle onnea pesintään, on aika lopettaa tämä seuranta. Suuri kiitos kaikille, jotka olitte mukana jännittämässä Seelan ja Sherlokin muuttomatkaa kaukaa Afrikasta, koto-Suomeen.
Sherlokki ei koskaan selvinnyt kotiin asti – syynä ehkä Turkissa riehunut ukkonen
Seurasimme maaliskuun lopulta lähtien satelliittilähettimellä varustetun selkälokki Sherlokin muuttomatkaa, joka jäi mystisesti kesken.
Lintu ennätti ylittää Saharan autiomaan, lepäillä ja kalastella Välimerellä Egyptin Port Saidissa ja Libanonin Beirutissa. Huhtikuun 9. päivänä Sherlokki näytti ohittaneen Kyproksen ja jatkaneen matkaa Turkin yllä. Kaikki näytti oikein hyvältä, ja ennustimme Sherlokin saapuvan pian Mustallemerelle.
Sitten lintu katosi yhtäkkiä kartalta. Vaikutti siltä, että lintu oli syystä tai toisesta täysin pysähtynyt tai lähetin lakannut toimimasta. Mitä useampi päivä kului, sitä varmemmalta alkoi näyttää siltä, että Sherlokin matka oli katkennut lopullisesti.
Videolta näet Sherlokin muuttomatkan käänteet ennen katoamista.
Nyt Sherlokin viimeisistä hetkistä on saatu uutta tietoa. Ne paljastavat lokin lentonopeuden hidastuneen merkittävästi 50 viimeisen kilometrin aikana. Määrätietoinen eteneminen oli samalla vaihtunut oudon poukkoilevaksi.
– Lähettimen rekisteröimän lämpödatan mukaan linnun vartalo ei enää ole huhtikuun 10. päivän jälkeen lämmittänyt lähetintä. Lintu on siis kuollut, sanoo selkälokkeja tutkiva asiantuntijamme Patrik Byholm.
Sherlokin viimeinen lento päättyi Turkin keskiosassa sijaitsevan Bünyanin alueelle huhtikuun 10. päivänä klo 2.45.
Tiedot Sherlokin viimeisistä hetkistä saapuivat perille vasta pääsiäisenä, kun jokin petoeläin – mahdollisesti kettu – siirsi linnunraadon lähettimineen uuteen paikkaan, jossa se kytkeytyi jälleen matkapuhelinverkkoon, kertoo Byholm.
Hurja säätila saattoi koitua Sherlokin kohtaloksi
Saamme tuskin koskaan tietää lopullista kuolinsyytä 100 %:n varmuudella. Olisiko lintu vahingoittunut metsästäjän luodista? Mutta miksi sitä olisi ammuttu illan tai yön pimeydessä? Jos lintu taas olisi osunut sähkölinjaan, se olisi todennäköisesti kuollut välittömästi.
– Pidän todennäköisimpänä syynä vaikeita sääoloja, tai sitten Sherlokki on saanut sairaskohtauksen, pohtii Byholm.
Tapahtumapaikan säähavaintoja tutkinut luontotoimittaja, meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että Bünyanin alueella vallitsi tuolloin huono sää.
– Sadetta oli saatu vajaa 10 mm. Kylmäkin oli, lämpötiloissa pysyttiin juuri ja juuri plussalla, maksimissaan +5 asteessa. Kovimmat mitatut tuulenpuuskat olivat 15 m/s. Tuuli on siellä kyllä pyörinyt, ja alueella oli ukkostanut. Ukkosrintama oli tullut lounaasta ja liikkunut kohti koillista iltapäivän ja illan aikana.
Patrik Byholm kertoo, että kolmea yksilöä lukuunottamatta kaikki muut Suomessa pesivät sateliittilähettimellä varustetut selkälokit ovat jo Seelan tavoin palanneet pesimäluodoilleen tai ainakin jo Itämerelle.
Kaksi lokkia viettää aikaansa yhä Afrikassa, toinen Egyptissä ja toinen Tunisiassa. Ne eivät välttämättä tule Suomeen enää lainkaan, mutta voivat vielä muuttaa mielensä.
Se kolmas on urhea muuttolintumme Sherlokki. Ainoa, joka ei päässyt elävänä kotiin.
Tänään keskiviikkona 23.4. klo 17-18 on mahdollisuus keskustella selkälokeista chatissa. Mukana on myös asiantuntijamme Patrik Byholm.
Seela on palannut kotiin!
Nyt ei tarvitse enää jännittää, Seela on viimein perillä Kaskisissa! Helpotuksesta henkäisi myös satelliittiselkälokkeja tutkiva Patrik Byholm.
- Kyllä se aina jännittää pääseekö lintu ehjänä perille.
Seela on siis saavuttanut Kaskisen. Nyt voi hyvin olettaa, että se jää pesimään samalle luodolle, missä se pesi viime kesänä. Muuttomatkan kokonaispituus oli huimat 9569 kilometriä.
Emme näytä kartalla Seelan lopullista sijaintia, jotta se saa pesimärauhan. Siksi Seelan matka loppuu nyt kartalla pelkän meren kohdalle.
Byholm on tehnyt vertailua Seelan ja muiden satelliittilähettimellä varustettujen selkälokkien muuttomatkasta. Osa niistä on jo palannut Suomeen, pari jumittaa vielä afrikassa.
- Seelan muuttomatka oli aika samantyyppinen kuin muiden selkälokkien. Ainoa ero oli, että Seela vietti hieman pidemmälti aikaa Mustanmeren rannalla, Samsunissa, Byholm vertaa.
Seuraavaksi Seela ryhtyy pesimään, mikä oli koko sen pitkän muuttomatkan tarkoitus. Sen lensi tänne muniakseen ja kasvattaakseen poikasensa Itämeren rannalla.
- Pesintä ei ala ihan heti. Jos Seelan kumppani ei ole vielä saapunut, se odottaa puolisonsa saapumista. Jos kumppania ei löydy, se luultavasti etsii uuden, Byholm miettii.
Ja siinä tapauksessa Seelalta menee aikaa ja energiaa erilaisiin kosiomenoihin. Kumppanin löydyttyä se alkaa kerjätä koiraalta ruokaa. Koiraan tehtävänä on tuoda Seelalle herkkuja ja lihottaa sitä pesimäkuntoon.
- Tyypillisesti selkälokit munivat toukokuun loppupuolella ja poikaset kuoriutuvat kesäkuun alkupuolella, Byholm kertoo.
Nyt siis toivotaan Seelalle onnea muninnan ja poikasten selviämisen suhteen!
Tule mukaan chattiin keskiviikkona klo 17-18
Mikä sua ihmetyttää Seelan muuttomatkassa? Entä mitä Sherlokille kuuluu? Pohditko miten selkälokit viettävät kesäänsä Suomessa?
Huomenna on mahdollisuus keskustella näistä upeista linnuista chatissa. Mukana on myös asiantuntijamme Patrik Byholm.
Selkälokkichat on keskiviikkona 23.4 klo 17-18. Pääset mukaan keskustelemaan linkin kautta, jonka julkaisemme huomenna.
Seela on Suomessa!
Satelliittilintumme teki pääsiäisloman aikana uskomattoman spurtin ja lensi Turkista suoraan Suomeen. Mikä mahtava pääsiäisyllätys Seelalta!
Seela seuraili ensin Latvian ja Viron rannikkoa. Ennen Tallinnaa se vaihtoi kurssinsa kohti avomerta lentäen Suomenlahden yli Hankoon.
Sen jälkeen Seela viiletti Suomen rannikkoa pitkin kohti länttä. Se ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut määränpäätään, Kaskisten lähellä sijaitsevaa pesimäluotoa.
- Etelän sateet ovat todennäköisesti hidastaneet Seelan etenemistä. Saa nähdä saavuttaako se Kaskisen vielä tänään, miettii satelliittiselkälokkeja tutkiva Patrik Byholm.
Seelan muuttomatka oli yli 9 000 kilometriä!
Seelan muuttomatka on ollut jännitystä täynnä. Ensin se lensi yli Sudanin konfliktialueiden. Aseellisissa yhteenotoissa piilee vaara myös muuttolinnuille.
Seuraavaksi se ylitti onnistuneesti Saharan autiomaan, joka ei ole veden äärellä viihtyvälle linnulle mikään helppo rasti. Sitten Seela lensi rohkeasti yli Israelin konfliktialueiden, suoraan Mustallemerelle.
Mustameren rannalla, Samsunin kaupungin edustalle Seela lepäsi ja tankkasi itseensä herkkuja. Ja sitten Seela nousi viivilleen ja lensi suoraan Suomeen!
Veikkauskisa Seelan Suomeen saapumisesta on nyt päättynyt ja voittajaan otetaan yhteyttä.
Nyt toivotaan Seelalle vielä onnea loppumatkaan, olet aivan pian perillä!
Poikanen piipittää kuoren läpi ja muita ihmeellisiä asioita selkälokin munasta
Ensiksi tilannekatsaus: selkälokki Seelan matkamittari on pysähtynyt. Vaikuttaa siltä, että satelliittiseurannassa oleva lintu lentää juuri nyt alueella, jolta on vaikea saada signaalia GPS-häirinnän vuoksi. Tai sitten Seela on pysähtynyt lepäämään ennen muuttomatkansa viimeistä meriosuutta.
Kun lintu palaa kotiluodolleen Kaskisiin, on pesinnän aika. Pohditaan siis hetki linnunmunia.
Munissa on naamioväri jo valmiina
Selkälokkinaaras munii toukokuussa risuista tai heinistä tehtyyn pesään kolme munaa. Munat ovat rusehtavia ja niissä on tummia pilkkuja. Väriaineet ovat kalkkikuorisen munan pinnalla ja muodostuvat vähän ennen munintaa.
Selkälokin pesä on usein avopesä, joten munien hyvä suojaväri auttaa piiloutumisessa. Se onkin tarpeen, sillä pienpedot ja jotkut muut linnut kuten merikotkat saalistavat munia.
Myös ihmisen toiminnalla on vaikutusta pesinnän onnistumiseen. Liian läheltä ohikulkevat tai veneilevät ihmiset pelästyttävät lokit lentoon, jolloin munarosvot kuten varikset saattavat hyökätä silmänräpäyksessä paikalle. Ennen vanhaan lokkien munia kerättiin yleisesti myös ravinnoksi.
Merkittävä syy Suomessa pesivien selkälokkien tämänhetkiseen ahdinkoon ovat pitkillä muuttomatkoilla lintuun keräytyvät ympäristömyrkyt, jotka häiritsevät linnun elintoimintoja ja siten myös munien kehittymistä, pesintää, haudontaa ja poikasten hoitamista.
Munat alkavat piipittää jo ennen kuoriutumista
Munien värityksessä on pienen pieniä eroja, jolloin useiden lintujen muodostamissa kolonioissa emot pystyvät helpommin tunnistamaan omat munansa. Munan sisällä kehittyvät poikaset saavat munasta kaiken ravintonsa.
Selkälokit hautovat reilut kolme viikkoa. Munan kuori on huokoinen, joten se päästää myös ääniä läpi. Aivan haudonnan loppuvaiheessa pesästä alkaakin kuulua jo piipitystä, vaikka poikaset eivät ole vielä kuoriutuneet. Sen jälkeen ei mene kauan, kun poikaset rikkovat kuoren pikkuruisen, nokassa kasvaneen piikkimäisen munahampaan avulla.
Kun selkälokin poikaset ovat kuoriutuneet, emot ruokkivat niitä 45-55 vuorokautta. Kuluu vielä neljä vuotta, kunnes uusi sukupolvi on valmis tuottamaan jälkeläisiä.
Seelan pesintä ei onnistunut viime kesänä. Toivottavasti tänä keväänä se onnistuu – erittäin uhanalaisen lintulajin jokainen muna ja poikanen antavat toivoa lajin säilymisestä ja selkälokkien paremmasta tulevaisuudesta.
Seelalla on vauhti päällä – kohta se lentää Kaliningradin signaalihäirintäalueelle
Lähdettyään Turkista selkälokki Seela on lentänyt päättäväisesti kohti Itämerta.
Tätä päivitystä kirjoitettaessa Seela lentää vielä Puolassa, mutta ohittaa parhaillaan jo niin sanottua Suwalkin käytävää, joka yhdistää Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän. Väliin jäävä käytävä eli alle sadan kilometrin pituinen metsäinen kaistale on sotilaallisesti ja strategisesti merkittävä.
Kaliningradin seudulla esiintyy voimakasta GPS-häirintää, mikä vaikuttaa myös lintujen satelliittiseurantaan. Vuosi sitten kalasääski Veskun satelliittisignaali taukosi kahdeksi pitkäksi viikoksi juuri näillä seuduin. Epätietoisuutta sääksen kohtalosta lisäsi se, että alueella on myös houkuttelevia lepo- ja kalastelupaikkoja. Katveesta poistuttuaan Veskun loppumatka kuluikin sitten kuin siivillä.
Ei ole laisinkaan mahdotonta, ettei selkälokki Seelakin sinne vielä pysähtyisi. Tai sitten vietit vievät sitkeää muuttolintuamme jo vahvasti kohti Kaskisten kotiluotoa.
Seela ampaisi itsensä hurjaan liitoon – nyt se lentää jo Ukrainan yllä
Lomailu riitti selkälokki Seelalle, ja sen lähtö Turkista tapahtui nopeasti. Tänä aamuna lintu oli jo miltei ylittänyt Mustanmeren, ja tällä hetkellä lokki liitelee jo Ukrainan alueella.
Seela väisti turvallisesti Krimin niemimaan ja pahimmat Ukrainan sodan taistelutantereet. Lentoreitti kulki kaakko-luode -suuntaisesti Odessan kaupungin länsipuolelta Moldovan rajaa myötäillen. Jos suunta pysyy samana, paluumuuttajamme lentää seuraavaksi Puolaan. Reitti käväisee mahdollisesti myös Valko-Venäjän puolella.
Selkälokkitutkija Patrik Byholm on toiveikas: Seela saattaa ehtiä Itämerelle jo pääsiäisenä!
– Vielä ei ole varmaa, jatkaako lintu suoraan Kaskisiin, Byholm pohtii.
Osa satelliittiseurannassa olevista selkälokeista on nimittäin aiemmin jatkanut suoraan pesäluodollensa, mutta jotkut linnut saattavat jäädä vielä hengailemaan joksikin aikaa sopivaan paikkaan Itämerellä.
Seuraamme Seelan muuttoa pääsiäispyhienkin aikaan. Jos haluat osallistua Seelan kotiintuloveikkaukseen, löydät vastauslomakkeen tekstistä hieman alempaa.
Seelan lomapaikka Mustameri on melkein kuin Itämeri
Satelliittilokkimme Seela viihtyy edelleen Mustanmeren rannalla, Turkin Samsunin kaupungin edustalla. Ja miksipä ei viihtyisi, Mustameri on todella hieno rantakohde.
Mustameren vesi on vähäsuolaisempaa kuin valtamerten vedet. Se on siis murtovesiallas, kuten Seelan syntymäpaikka, Itämeri.
Mustameri on todella syvä, sen syvin kohta on jopa 2 210 metrin syvyydessä. Mustanmeren vesi kerrostuu suolapitoisuuden mukaan niin, että sen pohjalla on suolaisempaa ja raskaampaa vettä.
Pinnalla oleva vesi ei juuri sekoitu pohjalla olevan veden kanssa, joten merenpohja on hapeton. Valitettavasti myös Itämeri kärsii hapettomista pohja-alueista.
Myös muita yhtäläisyyksiä Itämeren ja Mustanmeren välillä löytyy. Esimerkiksi Itämereltä tuttu kilohaili esiintyy myös Mustallamerellä.
Emme tiedä mitä kalaherkkuja Seela Turkissa popsii, mutta sieltä löytyy kilohailin lisäksi esimerkiksi sardelleja, sardiineja ja hopekylkiä. Ne voisivat hyvin kelvata taitavalla kalastajalle, Seelalle.
Selkälokkien auttaminen askarruttaa
Moni on kysynyt voiko erittäin uhanalaisia selkälokkeja auttaa.
Selkälokkien uhanalaisuuden suurin syy ovat Afrikassa kalaravinnon mukana saadut ympäristömyrkyt, jotka siirtyvät muninnassa poikasiin ja tuhoavat niiden maksan. Myös harmaalokit syövät selkälokin poikasia.
Selkälokkeihin erikoistunut lintutukija Martti Hario ei valitettavasti keksi miten selkälokkien pesinnän onnistumista voisi Suomessa auttaa.
- Saalistajaharmaalokkien jäljittäminen ja täsmäpoistaminen taikka myrkyttömän ravinnon tarjoaminen munivalle naaraalle ovat kyllä mahdollisia, mutta ne ovat niin monimutkaisia toimia, ettei niistä ole kansalaistoiminnaksi, Hario miettii.
Hario teki kokeilun, jossa hän syötti pesän laidalla selkälokkinaaraille myrkytöntä ruokaa, koiranmakkaraa ja munakasta.
- Se ei kuitenkaan auttanut munista aikanaan kuoriutuvia poikasia pysymään elossa, vaan vähintään kuopus pesyeestä kuoli aina ympäristömyrkkyjen vaikutuksiin emon saamasta puhtaasta ravinnosta huolimatta, Hario kertoo.
Ongelma on, että puhdasta lisäravintoa ei pystytä antamaan Suomessa riittävästi, koska lokkiemo alkaa munimaan hyvin nopeasti muuttomatkalta pesäpaikalle saavuttuaan. Toisin sanoen ympäristömyrkkyjen määrää talvehtimisalueilla pitäisi saada vähennettyä.
Seela on lentänyt matkallaan jo lähes 7 000 kilometriä!
Satelliittiselkälokki Seela lepäilee edelleen Mustanmeren rannalla Samsunin kaupungin edustalla. Lintu onkin epäilemättä pienen muuttomatkaloman tarpeessa.
Nimittäin kun pysähdyspaikoissa tehdyt edestakaiset lentelyt lasketaan mukaan, on Seela lentänyt muuttomatkallaan jo huimat 6730 kilometriä!
Kun Seela on saanut syötyä vatsansa täyteen Mustanmeren herkkukaloja ja siipensä kovaan lentokuntoon, se jatkaa taas matkaansa. Lokin päämääränä siintää Itämeri, Suomi ja Kaskisissa odottava pieni pesimäluoto.
Arvaa saapumispäivä ja voita palkinto
Nyt onkin aika veikata päivää, milloin Seela saapuu Suomen ilmatilaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan XL-kokoinen Muuttolintujen kevät T-paita.
Emme voi tietää aikooko Seela lentää Turkista suoraan Suomeen vai jääkö se vielä lepäilemään esimerkiksi Itämeren etelärannikolle. Eli oikeaan veikkaukseen tarvitaan joko äärimmäistä selkälokkitietämystä tai hyvää onnea!
Jätä siis veikkauksesi Seelan saapumispäivästä, onnea matkaan! Arvata voi 23.4. asti.