Istanbulin pormestarin Ekrem Imamoglun eilinen kiinniotto Turkissa sekä häntä vastaan nostetut syytteet on tuomittu laajasti Euroopassa.
Keskiviikkona kiinni otettua Imamoglua on pidetty presidentti Recep Tayyip Erdoganin vahvimpana haastajana.
Tuomitsevan lausunnon Turkin oikeustoimista ovat antaneet ainakin Euroopan ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas sekä EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos yhteisessä lausunnossaan, Euroopan neuvosto sekä viimeisimpänä Saksan liittokansleri Olaf Scholz.
X-viestissään tänään Scholz sanoi oppositiopoliitikko Imamoglun kiinnioton olleen masentava uutinen Turkin demokratian sekä maiden suhteiden kannalta. Hän myös tuomitsi oppositioon kohdistuvat oikeustoimet.
Toimet liittyvät Istanbulin syyttäjänviraston mukaan korruptio- ja terrorismiepäilyihin, mutta niiden epäillään tähtäävän Imamoglun syrjäyttämiseen politiikasta.
Imamoglua on pidetty presidentti Erdoganin varteenotettavimpana haastajana. Imamoglun puolue CHP on kaavaillut häntä opposition seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi vuoden 2028 vaaleihin, jolloin Erdogan ei nykyisen perustuslain mukaan saisi enää asettua ehdolle.
Erdogan kuitenkin on sanonut haluavansa muuttaa Turkin vuodelta 1982 olevan perustuslain.
Poliisi otti Imamoglun kiinni varhain eilen, minkä jälkeen oikeus myös takavarikoi hänen rakennusalan yrityksensä, kertoi Turkin valtiollinen uutiskanava TRT.
Imamoglu: Kaikki ovat nyt vaarassa
Kiinnioton jälkeen on järjestetty mielenosoituksia Istanbulissa sekä muissa kaupungeissa eri puolilla Turkkia. Mielenosoitukset jatkuivat torstaina toistailtaa.
Imamoglu itse on vedonnut maan tuomareihin, syyttäjiin ja tavallisiin kansalaisiin, jotta nämä ottaisivat kantaa hänen kiinniottoonsa sekä häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.
Kaikkien Turkin kansalaisten oikeudet ja omaisuus ovat nyt vaarassa, hän sanoi. Imamoglu syytti medioille lähettämässään lausunnossa Erdoganin hallintoa pyrkimyksistä hyökätä paitsi hänen työtään, myös hänen perhettään vastaan.
Tämän viikon tiistaina myös Imamoglun tutkinto peruttiin Istanbulin yliopiston (IÜ) toimesta. Jos päätös jää voimaan, se käytännössä estäisi hänen presidenttiehdokkuutensa, sillä Turkin perustuslaki edellyttää presidentiltä korkeakoulututkintoa.