Harjavallassa sijaitseva Fortumin akkukierrätyslaitos on yksi niistä kuudesta suomalaishankkeesta, jotka pääsivät mukaan EU:n strategisten hankkeiden listalle. Listalle pääsy helpottaa tulevaisuudessa muun muassa rahoitukseen ja lupa-asioihin liittyviä ratkaisuja.
Akkukierrätysliiketoiminnan johtaja Tero Holländerin mukaan yhtiö on erittäin tyytyväinen uudesta kriittisten raaka-aineiden CRMA -statuksesta. Holländerin mukaan Fortum Battery Recycling on kehittänyt uuden sukupolven akkumateriaalien hydrometallurgista kierrätystä pitkäjänteisesti jo usean vuoden ajan.
– Tarjoamme siihen liittyviä palveluita jo useissa Euroopan maissa. Olemme alallamme kansainvälisesti tunnettu aktiivinen toimija, Holländer sanoo.
Kierrätyksen tärkeä rooli ei yksin riitä
Kierrätys ei kykene kattamaan Euroopan akkuteollisuuden kasvavaa raaka-ainetarvetta.
Tero Holländerin mukaan kierrätyksellä voidaan kattaa nykyisin noin viisi prosenttia uusiin akkuihin tarvittavista kriittisistä raaka-aineista. Ennusteiden mukaan kattavuus nouseen 12 prosenttiin vuoteen vuonna 2030 ja 28 prosenttiin kymmenen vuotta myöhemmin.
– EU:n CRMA lainsäädäntö edellyttää, että vuonna 2030 EU:n kriittisten metallien tarpeesta 25 prosenttia pitää olla kierrätettyä.
EU lainsäädäntö edellyttää myös, että kuusi prosenttia sähköautojen akkujen nikkelistä ja litiumista pitää olla kierrätettyä elokuusta 2031 alkaen. Koboltista kierrätettyä pitää olla 16 prosenttia. Vaatimus kasvaa vuodesta 2036 alkaen.
Harjavallan kapasiteetti kasvaa tulevaisuudessa
Fortum Battery Recycling käynnisti Harjavallan laitoksen vuonna 2023. Kyseessä on ensimmäisen investointivaiheen kierrätyslaitos ja toimintaa on tarkoitus laajentaa.
Yhtiö on kertonut jo aiemmin, että sen tavoitteena on nostaa nykyisen laitoksen kierrätyskapasiteettia sekä jalostusastetta.
– CRMA-status lisää hankkeemme tunnettavuutta, Holländer sanoo.
Hän muistuttaa, että uusien hankkeiden tutkimus- ja kehitystyö, luvittaminen ja rakentaminen ovat useita vuosia kestäviä asioita. Siksi eurooppalaisen raaka-aineturvallisuuden rakentamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.
– Eurooppalainen kierrätysteollisuus ja sen tuottamat matalan hiilijalanjäljen raaka-aineet mahdollistavat lisäinvestoinnit Suomeen ja muualle Eurooppaan, Holländer toteaa.