Kevätaurinko paistaa täydeltä taivaalta Länsi-Uudellamaalla sijaitsevassa Inkoossa, mutta ei niin lämpimästi, että olisi kannattanut jättää talvitakki kotiin.
Niin Antti Kaikkonen, norjalaisen teräsyhtiön maajohtaja, on silti tehnyt. Hän hytisee silmin nähden.
Kaikkosella olisi jo kiire tapaamaan pienen suomenruotsalaisen pikkukylän asukkaita, jotka ovat ajautuneet keskenään lähes tukkanuottasille hänen edustamansa yhtiön vuoksi.
Matkalla hän on koukannut valtavalle teollisuustontille, jossa hän kierrättää jo tottunein elkein mediaa.
Juuri tähän se nousisi: kiistelty terästehdas.
Hanke, joka lähti ihan väärällä jalalla liikkeelle julkisuudessa kaksi vuotta sitten. Se sama, johon on liitetty käsittämättömältä tuntuvia lukuja.
Tehdas olisi Suomen teollisuushistorian suurin investointi ikinä. Se tuottaisi yhtä paljon terästä kuin teräsyhtiö SSAB valmistaa Raahessa ja toisi kertaheitolla lähes tuhat uutta työpaikkaa.
Lisäksi Inkoossa tuotettaisiin sitä, mitä kukaan ei ole ennen valmistanut, mutta jota ilmastotavoitteisiin pääsy kipeästi vaatisi: vihreää terästä.
Terästeollisuus on maailman suurimpia päästöjen aiheuttajia, ja samalla viimeisiä teollisuuden aloja, jossa vähentämiseen ollaan vasta kunnolla ryhtymässä.
Tuulisella merenrantatontilla hahmottuu, miksi jättilaitos halutaan juuri pienen Suomen pikkuiseen Inkooseen.
Samalla selviää, miksi se on repinyt kylän asukkaat kahteen leiriin.
Norjassa kaikki meni puihin
Vihreää teräkseen kohdistuvat suuret odotukset. Suomessakin SSAB:n tehdas on suurin yksittäinen päästöjen lähde.
Teräs on saanut porskuttaa pitkälle ilman suurempaa ilmastosääntelyä. Muussa teollisuudessa ja energiantuotannossa EU:n päästökauppa on jo pitkään ajanut saastuttajia pois markkinoilta.
Teräkselle on sen sijaan jaettu ilmaisia päästöoikeuksia.
Ilmaisjaolle on viimein tulossa loppu EU:n ilmastopolitiikan myötä. Jako loppuu kokonaan vuonna 2034, mutta jo lähivuosina oikeuksien määrään vähennetään reippaasti. Päästöt tulevat siis jatkossa myös teräksen valmistajille kalliiksi.
SSAB:kin tavoitteena on saada tuotantonsa hiilineutraaliksi.
Ensin Blastr Green Steel etsi tehtaalle paikkaa kotimaastaan Norjasta.
Sielläkin olisi ollut sitä, mitä vihreän teräksen valmistamiseen tarvitaan: tuulivoimaa ja paljon tilaa.
Teräksen päästöjen vähentäminen on muuta teollisuutta monimutkaisempaa, sillä ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi ei tule vain piipunpäästä. Terästä on tähän saakka valmistettu lisäämällä fossiilista kivihiiltä suoraan sulatusuuniin, raudan sekaan.
Vihreää teräksestä saadaan, jos rautaan sekoitetaan hiilen sijaan vetyä. Vetyä voi valmistaa vedestä, mutta sitä varten pitää olla riittävästi päästötöntä sähköä.
Norjassa homma tyssäsi. Tuulivoima aiheuttaa siellä paljon suurempia maankäytön konflikteja kuin Suomessa, Kaikkonen sanoo. Sähkömarkkinatkin ovat monimutkaisemmat.
Suomessa tuulivoimaa riittää, ja Inkoossa vanha teollisuustontti on valmiiksi tyhjillään. Sen vieressä on satama, johon teräslastia kuljettavat rahtilaivat rantautuisivat.
Uusivuosi paloi kriisiviestintään
Kaikkosella oli näppinsä pelissä, että tehdas ylipäänsä löysi tiensä Inkooseen.
Joddbölessä sijaitseva tontti kuuluu energiayhtiö Fortumille, jonka leivissä hän ennen oli. Fortumilla hän kehitti työkseen tontteja runsaasti sähköä tarvitsevalle teollisuudelle.
Kaikkonen oli mukana, kun norjalaiset laativat huolelliset suunnitelmat uutisen julkistusta varten. Loppuvuodesta 2022, kun kaikki oli lähes valmista, kävi ilmi että Helsingin Sanomat oli saanut vihiä asiasta.
Kaikkosen uudenvuoden suunnitelmat menivät uusiksi. Hän sanoo, että yhtiö teki kaikkensa, että ehtisi julkaista hankkeensa itse ennen Hesaria.
Niin silti kävi, että inkoolaiset saivat lukea lehdestä, mitä heidän takapihalleen oli suunnitteilla.
Aprillipila, sanoo eräs tehdasta vastustava kyläläinen luulleensa. Vihreä, työpaikkoja tuova investointi näytti puskista tulleena kummajaiselta.
Tuntematon yritys toisi megalomaanisen teollisuuslaitoksen keskelle saaristoidylliä. Liikevaihtoakaan eli rahaakaan sillä ei ollut valmiina.
Julkisuudessa väännettiin vitsiä toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusenin ja tämän seuraaja Mark Bulan nimiä myöden. Kaikkosen valinta maajohtajaksi ei varsinaisesti helpottanut.
– Viimeksi eilen puhuin kaksi minuuttia puhelimessa jostain akkuhankkeesta, kunnes soittaja tajusi, että en ole keskustapuolueen kansanedustaja ja entinen ministeri.
Lopulta Antti Kaikkoset kävivät yhdessä lounaalla. Kaiken lisäksi he sattuvat viettämään yhtä aikaa vanhempainvapaata.
Tehdas kaataa metsän, mutta mittakaava ratkaisee
Kaikkosta alun reaktiot eivät yllättäneet. Mutta tehdas jakoi kunnan nopeasti kahtia. Leirit ovat pysyneet.
Toisille tehdas toisi työpaikkojen mukana palveluita hiipuvaan pikkukylään. Toiset pelkäävät sen muuttavan saaristolaiskylää ja sen luontoa peruuttamattomasti.
Kaikkonen tapaa tuoda median tontille kohtaan, jossa on helppo todeta, ettei tehtaan havittelema paikka ole mikään luontokohde.
Edessä aukeaa valtava hiekkakenttä, jolta on hiljattain purettu Fortumin energiavoimala, Suomen viimeisiä pelkkää sähköä tuottaneita kivihiililaitoksia.
Satamasta raikaa kiviyhtiö Ruduksen työkoneiden ääni. Jossain siellä kelluu myös nestemäistä maakaasua kuljettava LNG-alus.
Kaikkiaan terästehdas haukkaisi kuitenkin paljon hiekkakenttää suuremman, Helsingin Laajasalon kokoisen alueen.
Vanhan hiililaitoksen paikalle mahtuisivat vain terästehtaan sosiaalitilat ja parkkipaikka.
Kaikkonen asettuu kuvaa varten romahtamaisillaan olevan mökin, vanhan Fortumin saunan, eteen. Sauna, laaja peltoala sekä sata hehtaaria metsää saisivat väistyä tehtaan tieltä.
Ympäristövaikutusten arviointi on jo ehditty tehdä. Siinä osa kaadettavista metsistä on luokiteltu arvokkaiksi. Melu ja liikenne lisääntyisivät massiivisesti.
Kaikkia vaikutuksia ympäristölle ei voi edes arvioida, sillä kyse on laitoksesta, jollaista ei vielä ole missään.
Teollisen mittakaavan startup, sanoo Kaikkonen.
Kaikkosen mielestä mittakaava ratkaisee. Tehdas kaataisi kyllä metsän, mutta vähentäisi sitä vastaavan määrän ja paljon enemmän hiilidioksidipäästöjä, jopa kaksi kertaa koko Helsingin kaupungin päästömäärän verran.
– Syy meidän hankkeelle on, että terästuotanto nykymuodossaan on kestämätöntä. Päästöille on pakko tehdä jotain. Tarvitaan startupeja, jotka ravistelevat toimialaa ja pyrkivät nopeuttamaan muutosta.
Haastatteluhetkellä kuntavaalit ovat vasta edessä, mutta toukokuun auringon lämmittäessä tulos on selvä.
Vaalivoittaja on terästehdas. Sen myötä terästehdas otti maanantai-iltana merkittävän askeleen eteenpäin.
Kunnanvaltuusto hyväksyi tehtaan rakentamisen mahdollistavan asemakaavakokonaisuuden.
Antti Kaikkonen kertoo videolla, miksi ei myy kesämökkiään, vaikka jättimäinen terästehdas saattaakin nousta vastarannalle:
Miltä Kaikkosesta tuntuu, että hänen edustamansa yhtiö on repinyt pikkukylän rikki?
Yksi tehtaan vastustajista kertoo, ettei häntä enää tervehditä kylänraitilla. Kannattaja taas lähettää haastattelun jälkeen sähköpostia ja epäilee, että julkisuudesta voisi seurata vaikeuksia perheelle.
– Eihän se kivaa ole, mutta teolliseen hankekehittämiseen kuuluu, että on vahvoja mielipiteitä. Niistä sitten keskustellaan.
Tavallaan Epoossa asuva Kaikkonen on kyläläisten kanssa samassa veneessä.
Hän viittilöi keskustan satamasta merelle. Tuolla on hänen oma mökkisaarensa, aivan tulevaa terätehdasta vastapäätä.
– Seillä saaressa me olemme perheeni kanssa kuunnelleet teollisuuden ääniä tähänkin saakka.
Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Mark Bulakin on hiljattain muuttanut perheineen asumaan Inkooseen.
Kaikkostakin huolettaa asia, joka ympäristöarvion mukaan tehtaan uhkista merkittävin.
Tehtaan jäähdytysvedet aiotaan johtaa suoraan mereen. Lämmin vesi voisi muuttaa ekosysteemiä arvaamattomalla tavalla.
Vesiin liittyen Kaikkosella on kuitenkin uutinen. Yhtiöllä alkaa olla kasassa suunnitelma, jossa vedet voitaisiinkin jäähdyttää ilman merta, erillisissä jäähdytystorneissa.
Tehtaan toteutuminen on vielä epävarmaa. Se voisi olla toiminnassa kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Viime viikon maanantaina hyväksytyn asemakaavan lisäksi tarvitaan vielä muun muassa ympäristölupa.
Kaikkonen ei suostu kertomaan, kuinka paljon yhtiön kassassa on rahaa. Sijoittajia on tullut lisää, mutta miljardit puuttuvat yhä.
Kaikesta kuultaa kuitenkin henkilökohtainen palo hankkeeseen.
– Haluan olla isona teräsmies, Kaikkonen lohkaisee ja vakavoituu.
– Kyllä mä olen mukana tässä, koska tämä on ratkaisu ilmastonmuutokseen.
Juttua korjattu 23.5. klo 10.01. Jutussa luki aiemmin, että tehtaan rakentaminen poistaisi noin kaksikymmentä hehtaaria metsää. Se sijaan on arvioitu, että tehdas poistaisi sata hehtaaria metsää. Jutussa luki myös, että syvä satama olisi valmis. Satama vaatii kuitenkin vielä rakennustöitä.