Sotavuosina 1939–1944 Saksa, liittoutuneet ja Neuvostoliitto taistelivat rajusti tuolloin Suomeen kuuluneen Petsamon nikkelistä.
Ajanjaksolla on raskas ja verinen kaiku Suomen historiassa. Silloinen Saksa tarvitsi kipeästi suomalaista nikkelimalmia valtavan armeijansa aseisiin.
Nyt kysymys puolustusteollisuuden raaka-aineista on taas ajankohtainen ja äärimmäisen vaikea Saksalle.
Saksan turvallisuus- ja puolustusteollisuuden keskusliiton (BDSV) talous- ja lakiosaston johtaja Roland Haagin mukaan haaste on valtava.
– Suomella on tärkeä rooli esimerkiksi kobolttituotannossa. Teillä on myös vireillä ja tutkimuksen kohteena uusia mineraalihankkeita.
Haagin sanomisilla on painoarvoa. BSDV:ssa on jäsenenä yli 300 saksalaista puolustus- ja turvallisuusalan yritystä.
Saksa on tekemässä historiallista, valtavaa käännöstä sitten toisen maailmansodan jälkeen. Vuosikymmenet paitsiossa ollut maan oma puolustuskyky laitetaan kuntoon.
Puutoslista on loputon: muun muassa panssaroituja ajoneuvoja, laivoja, sukellusveneitä, ilmapuolustusjärjestelmiä, tykistöammuksia, aseita. Esimerkiksi perinteisestä saksalaisesta junavaunutehtaasta tehdään panssarivaunutehdas.
Puutoslistan vaikein rasti ovat silti raaka-aineet.
Suomella on mitä Saksalla ei ole, eli kriittisiä mineraaleja. Saksan kiinnostus Suomea kohtaan on herännyt.
– Yksityiskohtia tietysti en voi paljastaa, mutta voin sanoa, että meihin on otettu yhteyttä, kertoo Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtajan Jan Feller.
Fellerin mukaan Saksasta on pyydetty lisää tietoa kriittisten mineraalien hankkeista ja missä vaiheessa ne menevät.
– Saksaa kiinnostavat erityisesti suomalainen koboltti ja grafiitti. Suomen kaivosteollisuudelle on kysyntää, Feller ennustaa.
Kobolttia tuottaa Terrafamen kaivos Sotkamossa. Suomen kallioperässä olevan grafiitin hyödyntämistä tutkitaan tiiviisti parhaillaan.
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomela on vahvistaa tilanteen.
– Isot satsaukset erityisesti Saksassa näkyvät kiinnostuksena meidän raaka-ainemarkkinoillamme kaivostuotantoon ja jopa ihan malminetsintään saakka, Suomela sanoo.
Suomela antaa esimerkin jättimäisestä Rotterdamin satamasta. Satama on alkanut jo varustautumaan Saksan puolustusteollisuuden kasvuun ja mineraalivirtoihin.
– Täällä Suomessa on vaikea nähdä, mutta volyymit ovat todella isoja, Suomela toteaa.
Ylen tietojen mukaan myös Business Finland (BF) on tarttumassa mahdollisuuksiin.
BF on aloittamassa mineraalikampanjaa, jolla tavoitellaan suomalaisyrityksille yhteistyökumppaneita ja kontakteja erityisesti EU:n sisällä. Saksan puolustuspäätös on antanut kampanjalle lisää sykettä.
Raha ei ole ongelma, kriittiset mineraalit ovat
Saksan parlamentti päätti maaliskuussa poistaa maan puolustushankinnoista perustuslakiin asti kirjatun velkajarrun.
Puolustus- ja turvallisuusmenoja rahoitetaan jatkossa valtion perusbudjetista enintään yhden prosentin verran bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa Saksan kohdalla noin 44 miljardia euroa.
Kaikki tämän ylittävät menot jäävät velkajarrun ulkopuolelle. Päätös ei aseta mitään ylärajaa puolustuksen rahalliseen lisäpanostukseen.
Päätöksellä veikataan olevan järisyttävä vaikutus EU:n tasolla.
– Käytännössä vain taivas on kattona kunnes riittävä puolustuskyky on saavutettu, Feller toteaa.
Raaka-aineita Venäjältä? On täysin selvää, että jotkut miettivät tätä Saksassa.
tutkija Loyle Campbell, Saksan ulkosuhteiden neuvosto (DGAP)
Saksan kehityspankki (KfW) perusti aiemmin viime vuonna 50–150 miljoonan euron rahaston kriittisten mineraalien hankintaan.
Rahasta ei tule Saksassa ongelma. Samaan aikaan maalla itsellään ei ole – absolut nichts – mitään.
Saksa on kriittisten mineraalien osalta lähes täysin Kiinan tuonnin varassa.
– Nato on listannut kaksitoista kriittistä mineraalia ja näistä Saksassa tällä hetkellä tuotetaan vain graffitia, eikä sitäkään riittävässä määrin, Feller sanoo.
Kriittisiä mineraaleja Natolle ovat grafiitin lisäksi muun muassa alumiini, koboltti, litium ja titaani. Näiden saantia Nato pitää äärimmäisen tärkeänä.
– Käytännössä Saksalta puuttuvat kaikki muut kriittiset mineraalit puolustusteollisuuden tarpeeseen, Feller toteaa.
Saksa keskellä globaalia ja sekavaa raaka-ainesotaa
Saksa on EU:n tunnettu mallioppilas, ja on ollut vahva perustaja ja tukija 2024 julkaistulle EU:n omalle kriittisten mineraalien strategialle.
Saksa pyrkii muiden eurooppalaisten maiden kanssa vähentämään merkittävästi Kiina-riippuvuutta kriittisistä mineraaleista ja lisäämään EU:n omaa tuotantoa ja kierrätystä.
BDSV:n Rolandin Haagin mukaan EU:lle ja Saksalle tilanne on silti erityisen haastava.
– Käynnissä on jo maailmanlaajuinen kilpailu raaka-aineista ja Eurooppa on hyvin myöhässä, Haag toteaa.
Onko Saksalla itsellään sitten kykyä vastata globaalin raaka-ainekisaan?
– Saksan pitäisi ottaa todella paljon askeleita lisää varmistaakseen kisassa pysymisen, sanoo Saksan ulkosuhteiden neuvoston (DGAP) tutkija Loyle Campbell.
Globaaleihin toimitusketjuihin kohdistuu paineita täysin sekaisin olevan maailmanpolitiikan takia, ja tämä tekee jo monimutkaisesta tilanteesta entistä haastavamman.
Entä sitten kriittisiä mineraaleja Venäjältä? Campbellin mukaan ajatus kuulostaa mahdolliselta, joskaan ei todennäköiseltä.
– Ei ole epäilystäkään siitä, että Saksassa on poliittisesti relevantti ja hyvin verkottunut ryhmä, joka ehdottomasti haluaa luoda uudelleen liiketoimintasuhteita Venäjän kanssa.