Etkö saa KAJ'n laulusta tolkkua, vaikka kouluruotsi sujuu? Tällaista on murre, jolla euroviisujen suosikkiyhtye laulaa

KAJ ja Bara bada bastu -kappale nostivat esiin suomenruotsin kymmenet murteet. Tässä jutussa selvitämme, millaista KAJ'n käyttämä Vöyrin murre on ja miten se eroaa kouluruotsista.

Videolla toimittaja Antti Haavisto näyttää, miten perustavanlaatuisesti lause muuttuu, kun se sanotaan pohjalaisilla Kokkolan, Vöyrin tai Närpiön murteella. Video: Jarkko Heikkinen / Yle

Länsirannikolla Kokkolasta Kristiinankaupungin Siipyyhyn puhutaan jopa kolmeakymmentä suomenruotsin paikallista murretta.

Tänä keväänä KAJ’n suosio ja Bara bada bastu -kappale nostivat niistä esiin Vöyrin murteen. Sitä puhutaan Pohjanmaalla noin 6 000 asukkaan kunnassa, josta yhtye on kotoisin.

Suomenruotsin paikalliset murteet ovat niin ainutlaatuisia, että samat lauseet kuulostavat eri alueilla hyvinkin erilaisilta.

Kouluruotsiin tottuneelle tämä voi olla haaste, mutta kielten tutkijalle murteiden erot ovat aarre.

– Saattaapa olla, että Vöyrin murretta alkaa moni nyt KAJ'n suosion takia opetella ja tapailla, iloitsee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija, Suomenruotsin murresanakirjan päätoimittaja Caroline Sandström.

Löydä täältä kaikki Ylen euroviisusisällöt

Mielissään murteen saamasta huomiosta

Ruotsin tunnilla istuneet muistavat, että ärla tarkoittaa västäräkkiä.

Laulavat västäräkit ovat kuitenkin Kokkolan paikallismurteella pitistjittona. Etelämpänä Vöyrillä ja Närpiössä taas sanotaan spilitton.

Vöyrin murretta puhuva Päivi Torrkulla tuntee kotipaikkansa murteen lisäksi muitakin sekä suomenruotsin että suomen kielen murteita.

Päivi Torrkulla seisoo pensaa edessä
Päivi Torrkulla pitää paikallisia murteita ylpeydenaiheena ja sanoo, että murrealuiden ihmiset ymmärtävät usein toistensa murteita paremmin kuin kouluruotsiin tottuneet. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

KAJ’n menestyksen myötä Vöyrillä ollaan hänen mielestään mielissään oman murteen saamasta huomiosta. Sitä kun ihastellaan ja ihmetellään Tukholmassa asti.

Vaikka esimerkiksi Vaasassa Vöyrin murretta ei aina ymmärretä, Torrkulla kertoo yllättävän esimerkin ulkomailta.

– Kerran taksimatkalla Wienissä taksikuljettaja ymmärsi heti, mitä puhuimme. Eli murteessamme on aika paljon samaa saksan kielen kanssa, Torrkulla sanoo.

Lyhyttä ja pitkää paikkakunnasta riippuen

Kotuksen Caroline Sandström on seurannut KAJ'n uraa alusta asti. Hän kehuu yhtyeen rikasta kieltä.

– Heidän lauluissaan on murretta, suomenkielisiä sanoja ja ruotsin kirjakieltä.

KAJ’n edustama murre koostuu lyhyistä tavuista ja sanojen erilaisista loppuheitoista.

– Vöyrin murteella verbit bada (kylpeä) ja fara (lähteä, mennä) saavat lyhyet muodot bar ja far. Närpiössä eli etelämpänä ne saavat muodot baad ja faar. Pohjoisruotsissa infinitiivin ”a” säilyy eli bada ja fara, ja kouluruotsissa taas sanottaisiin baada ja faara.

Saunalaulun ”Bara baada bastu” -säe sanottaisiin Vöyrin murteella ”bara bad bastu”. Toisaalta kouluruotsilla se sanottaisiin ”baara baada bastu”, Sandström tietää.

KAJ-yhtye seisoo Sångfågel -pokaali kädessä ja katsoo kameraan.
KAJ'n teksteissä käytetään paikallismurretta, suomenkielisiä sanoja ja ruotsin kirjakieltä sekaisin. Kuvassa KAJ kotikunnassaan Vöyrillä maaliskuussa, kun kuntalaiset juhlivat yhtyettä minikonsertissa. Kuva: Niina Koskela / Yle

Vöyriläinen erikoisuus on myös kahden samassa tavussa esiintyvän vokaalin yhdistelmän eli diftongin käyttö, jolloin esimerkiksi kirjakielen oo:sta tulee ou. Niin sanottujen vanhojen diftongien lisäksi murteessa on mukana myös uusia.

– Kouluruotsiksi hiki on svetten, jossa ei ole diftongia. Vöyrinmurteella se on sveittin. Aurinko eli sol taas on soul.

”E joutas nu”

Paikallisten suomenruotsin murteiden juuret ovat jopa 900 vuoden takaisessa muinaisruotsissa, mutta koska murre on puhuttua kieltä, niihin on tullut mukaan myös aivan omanlaisiaan sanoja.

– Esimerkiksi sana joutas ja lause ”E joutas nu” ovat sellaisia, joissa voi olla sekä muinaisruotsin että suomalaisuuden peruja, Sandström arvelee.

Joutas-verbin Sandström kääntää joko ”nyt tarvitsisi tehdä jotain” tai ”ottaa voimille”.

Myös KAJ laulaa ”E jöutas ti lev” -laulussaan siitä, miten rankkaa elämä välillä on.

– Sanan etymologia on joko suomen verbit joutaa tai/sekä joutua, mutta myös vanha muinaisruotsalainen verbi ljuta, joka on imperfektimuodossa ”jöut” eli on pakko.

Neljä murrealuetta, kymmeniä paikallismurteita

Kotuksen mukaan Suomessa puhutaan ruotsin murteita neljällä alueella: Pohjanmaan, Turunmaan, Uusimaan ja Ahvenanmaan alueilla.

Jokainen alue jakaantuu myös pienempiin alueisiin, kuten Pohjanmaaa pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen. Lisäksi paikallismurteita on paljon, esimerkiksi Pohjanmaan rannikkoalueella noin 30.

Kartta näyttää Suomen murrealueet eri värisinä. Valkoiset pisteet kuvaavat alueiden sisällä olevia paikallismurteita.

Euroviisut Ylen kanavilla ja verkossa 11.5.–17.5. Ruotsin KAJ esiintyy ensimmäisessä semifinaalissa tiistaina 13.5. Suomen Erika Vikman esiintyy toisessa semifinaalissa torstaina 15.5. Viisujen finaali on lauantaina 17.5. Euroviisusivulta löydät kaikki viisuihin liittyvät sisällöt.