Talviunilta heränneet nälkäiset karhut ovat jo etsineet ravintoa pihapiirien roska-astioista. Karhujen pihakäyntien määrä on lisääntynyt karhukannan kasvamisen myötä.
Suomen riistakeskus on käynnistänyt karhuturvallisten jäteastioiden testauksen. Niitä testataan ensimmäisenä sellaisilla haja-asutusalueilla, joilla karhut penkovat roskapönttöjä.
– Etelä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa on muutamia kohdealueita, joihin viemme näitä roskiksia. Seuraamme niitä kameroilla, riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Karhuturvallisia roska-astioita on valmistettu aluksi viisi. Ne ovat normaaleja 240-litraisia roska-astioita, joita on paranneltu. Testauksen edetessä vahvistettuja ja karhuilta lukittuja jäteastioita voidaan ottaa käyttöön myös muilla karhuongelma-alueilla.
Karhuturvallisia roska-astioita on ollut Pohjois-Amerikassa käytössä jo kymmeniä vuosia. Tunnetuin testipaikka on Yellowstonen kansallispuiston karhukeskus, jossa testataan myös karhuturvallisia kylmälaukkuja ja säilytysastioita.
Siellä roska-astia on karhuturvallinen, jos tarhaoloissa elävä karhu ei pääse sille mieluisalta haisevan roska-astian sisältöön käsiksi 45 minuutissa.
Kaikki haiseva ja syötäväksi kelpaava houkuttelee karhuja
Tärkein keino estää karhujen pihakäyntejä on lopettaa lintujen ruokinta maaliskuun loppuun mennessä. Karhuja houkuttelevat pihapiiriin lintujen ruokinnan lisäksi kaikki haiseva, kuten ruuantähteet, eläinten ruuat, haaskat ja kalan perkeet.
Hankasalmella jouduttiin maanantaina lopettamaan pihassa ruuan perässä vieraillut karhu. Pihassa oli lintujen ruokintaa.
Ylipäätään parasta olisi, jos komposti ja roska-astia sijaitsevat rakennuksen sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä, eikä kymmenien metrien päässä pihatien varressa.
– On ollut tapauksia, joissa karhut ovat menneet tavalliseen roskakatokseen, Nyholm kertoo.
Ihmisiin tottuneet karhut hakevat usein pihoista syötävää, jos sitä on saatavilla. Karhun tullessa pihaan se pitäisi karkottaa välittömästi, ettei se ehdi tottumaan ihmisen läsnäoloon. Jos karhu ei saa ravintoa pihapiiristä, se usein lopettaa siellä käymisen.
Lyhytaikaiseen suurpetojen karkotukseen voi käyttää myös äänikarkottimia.
Nyholm korostaa, että karhua ei saa houkutella omaan pihapiiriin. Ihmisiin tottunut karhu joutuu jossain vaiheessa lähes väistämättä lopetettavaksi.
– Voi olla hetken aikaa hauskaa seurata karhua, mutta se hauskuus loppuu hyvin äkkiä.
Pihakäynnit ovat lisääntyneet
Vuoden 2024 arvion mukaan Suomessa elää 2100–2250 karhua. Suurimmillaan karhukanta on Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa on vuoden takaisen arvion mukaan noin 650 karhua.
Karhun kannanhoidollinen metsästys ei ole ollut Itä-Suomessa juurikaan mahdollista vuoden 2021 jälkeen poikkeusluvista tehtyjen valitusten ja toimeenpanokieltojen takia.
– Karhukanta on vahva ja kannanhoidolliselle metsästykselle olisi selvästi tarvetta. Metsästys säilyttää karhujen ihmisarkuutta, Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen sanoo.
Lisääntyneestä karhukannasta johtuen karhujen pihakäyntien määrä on noussut reilusti vuodesta 2023 lähtien. Pohjois-Karjalassa pihakäyntejä kirjattiin 133 vuonna 2023, kun vastaava luku vuotta myöhemmin oli 224.
– Etenkin karhujen aiheuttamissa maatalousvahingoissa on ollut viimeiset kolme vuotta nouseva trendi, Kuittinen kertoo.
Viimeisen viiden vuoden aikana karhut ovat aiheuttaneet Pohjois-Karjalassa noin puolen miljoonan euron edestä maatalous- ja kotieläinvahinkoja.
Kuittinen huomauttaa, että ilman ennaltaehkäisytyötä vahingot olisivat vielä mittavammat.
Kuittinen ja Nyholm korostavat, että karhukannan kasvaessa yhteiskunnassa pitää olla valmiuksia hoitaa karhuihin liittyviä ongelmia. Vahinkojen ennaltaehkäisyn on oltava koordinoitua ja laajamittaista. Tärkeää on säilyttää muun muassa suurriistavirka-avun valmiudet toimia karhutilanteiden varalta.