Hannu Puolakanaho oli pitkään Helsingin Triplan ”vakioasiakkaita”. Koditon Puolakanaho ehti majailla kauppakeskuksessa lähes 1,5 vuotta.
Triplassa nukkuminen on kielletty, joten vartijat herättelivät häntä tuon tuosta. Pitkittynyt univaje johti lopulta sairauskohtaukseen.
Silti Puolakanaho valitsi kauppakeskuksen mieluummin kuin asunnottomien hätämajoituksen.
Helsingin etsivän lähityön raportin mukaan asunnottomien suurin syy olla hakeutumatta hätämajoituksiin oli kokemus siitä, etteivät palvelut vastaa heidän tarpeitaan tai niissä yöpyminen koettiin liian rauhattomana tai turvattomana.
Puolakanaho kertoo, että ei itse käytä päihteitä.
– Hätämajoitukset on tarkoitettu pääasiassa päihdeongelmaisille, eli eivät minulle.
Koditon sai päihtyneeltä turpaan
Hätämajoituksella tarkoitetaan tilapäistä asumista, joka kestää yhden yön. Helsinkiläisille palvelua tarjotaan ilmaiseksi Hietaniemenkadulla ja Lauttasaaressa iltaviidestä aamuyhdeksään.
Helsinkiläinen Juha Hyrkäs on ollut asunnoton kahdeksan vuotta. Hän ymmärtää, miksi hätämajoitus ei houkuta. Niissä on vartijat, mutta ei valvontakameroita.
– Minua on hätämajoituksessa lyöty päähän niin, että silmälasit ovat hajonneet. Lisäksi homoseksuaalina olen kokenut vakavaa seksuaalista häirintää.
Julkisissa kulkuvälineissä säännöllisesti nukkuva kuvasi julkisen liikenteen olevan yöpaikkana rauhallisempi ja helpommin tavoitettavissa oleva kuin asunnottomille suunnatut palvelut. Riski joutua mukaan väkivaltaisiin tilanteisiin oli pienempi kuin hätämajoituksissa.
Helsingin etsivän lähityön asunnottomuusraportti
Majoitukset ovat Hyrkäksen mielestä vaarallisia etenkin naisille, vanhuksille sekä vähemmistöille.
Naisten paikat ovat täynnä
Helsingin kahdessa hätämajoitusyksikössä on yhteensä sata majoituspaikkaa. Niistä kaksikymmentä on päihteettömiä erillistiloja.
Majoitusten käyttöaste vuonna 2024 oli 66 prosenttia.
Hietaniemenkadulla on 11 majoituspaikkaa vain naisille tarkoitetussa omassa tilassa. Paikat ovat usein täynnä, kertoo etsivän lähityön johtava sosiaaliohjaaja Lena Pascale.
Erityisesti naisasiakkaat toivat esille asumispäivystysten turvattomuutta ja sopimattomuutta heidän tarpeisiinsa. Tutkitusti naisten kynnys hakeutua asumispäivystyksiin on korkea ja piiloasunnottomuus naisilla yleistä.
Helsingin etsivän lähityön asunnottomuusraportti
Kaikkien tilojen tallelokerot ja ruokala ovat yhteisissä tiloissa. Ruokailla voi myös omassa huoneessa.
Pascalen mukaan yhteiset jaetut tilat aiheuttavat turvattomuutta osalle naisista. Moni naisasiakas on toivonut erillistä hätämajoitusta naisille.
Peukku lisää arvaamattomuutta
Päihteet luovat häiriöitä hätämajoituksiin, mutta taustalla voi olla myös esimerkiksi mielenterveysongelmia, sanoo Helsingin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen.
– Asukkaiden kesken on selkkauksia. Voi olla riitoja tai velkomisasioita.
Muuntohuume Alfa-PVP:n eli katukielessä ”peukun” käytön kasvu pääkaupunkiseudulla on Tammisen mukaan näkynyt myös hätämajoituksissa. Joidenkin asiakkaiden arvaamaton käytös on lisääntynyt.
– Samoja ongelmia on myös kadulla. Hätämajoituksissa taas on aina vartijat, jotka puuttuvat ongelmiin, Tamminen sanoo.
Asunnoton kaipaisi lakineuvontaa
Asunnottomaksi voi päätyä monella tavalla. Aihetta tutkinut kirjailija ja kaupunginvaltuutettu Minna Lindgren (vihr.) antaa esimerkin omaishoitajista.
– Lapsi hoitaa sairasta äitiään äidin vuokra-asunnossa. Kun äiti kuolee, asunto menee alta ja omaishoitajasta tulee asunnoton. Hän on usein samalla myös työtön, koska omaishoitajuus on täyspäiväinen työ.
Moni asunnoton tarvitsisi Lindgrenin mukaan terveystietoa sekä talous- ja lakineuvontaa, ei päihdeneuvontaa.
Päihdepalvelujohtaja Mikko Tammisen mukaan Hietaniemenkadulla tarjotaan sosiaaliohjausta, jonka kautta saa yhteyden velkaneuvontaan tai aikuissosiaalityön asiakkuuteen.
Hätämajoituksissa saa myös terveys- ja hygieniapalveluja ja ruokaa. Erillistä talous- tai lakineuvontaa ei ole.
Osa kaipaa vain rauhaa
Etsivän lähityön Lena Pascale muistuttaa, että syyt hätämajoitusten välttämiseen ovat moninaisia. Osa tarvitsee omaa rauhaa, osa pelkää omaa käytöstään, osa taas ahdistuu sosiaalisista tilanteista.
Asunnoton Juha Hyrkäs toivoo, että majoituksissa olisi vähemmän holhousta.
Samaa toivoo Triplassa asunut Hannu Puolakanaho.
Hänelle riittäisi konttiasunto, missä voisi olla omissa oloissaan.
– Paikan siistinä pitäminen voisi olla ehtona majoitukselle, samoin kuin päihteettömyys, hän pohtii.