Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on kaavailemassa nopealla aikataululla uusia tiukennuksia työttömien työnhakijoiden rangaistuksiin.
Jatkossa työtön työnhakija voisi menettää työttömyysetuutensa aiempaa nopeammin, jos hän laiminlyö hänelle annettuja työnhaun velvoitteita.
Yle selvitti, että työttömien työnhaun epäonnistumisesta seuranneiden rangaistusten määrä on ollut jyrkässä kasvussa vuodesta 2022 lähtien. Tuolloin työttömille asetettiin uusia velvoitteita.
Tutkimukset osoittavat rangaistusten osuvan jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin työnhakijoihin, joilla on jo ennestään vaikeuksia työllistyä ja heikompi toimintakyky täyttää velvoitteita.
Samaan aikaan Orpon hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä leikkaamaan myös työttömien viimesijaista etuutta, eli toimeentulotukea.
Tampereen yliopiston tutkija Niklas Mäkinen varoittaa katastrofaalisista seuraamuksista, jos työnhakuvelvoitteita ja rangaistuksia lisätään ilman mahdollisuutta riittävään viimesijaiseen etuuteen.
Hän pitää varoittavana esimerkkinä Iso-Britanniaa, jossa muutokset lisäsivät valtavasti hätäapupalveluiden tarvetta ja aiheuttivat leipäjonoja, asunnottomuutta sekä edesauttoivat vakavaa lapsiköyhyyttä.
Karenssi iskisi jo heti ensimmäisestä virheestä
Työtön työnhakija voi saada karenssin esimerkiksi silloin, jos ei hae riittävän moneen työpaikkaan kuukaudessa tai jättää useaan kertaan sovitut ajat käyttämättä työvoimaviranomaisen kanssa. Tuolloin hän menettää oikeutensa työttömyystukeen.
Nykyisessä mallissa ei rangaista vielä ensimmäisestä virheestä, ja vasta neljännestä rikkeestä seuraa työssäolovelvoite.
Uudessa mallissa ensimmäisestä virheestä seuraisi viikon karenssi ja toisesta rikkeestä seuraisi joko kuuden tai 12 viikon työssäolovelvoite.
Työssäolovelvoite tarkoittaa, että työttömällä ei ole oikeutta työttömyystukeen ennen kuin hän on ollut työssä, työvoimakoulutuksessa, työllistymistä edistävässä palvelussa tai opiskellut päätoimisesti vähintään 12 viikkoa.
Mikäli työnhakija ei onnistu löytämään töitä tai pääse palveluihin, voi työttömyysetuuden menetys kestää enimmillään jopa viisi vuotta.
Ylen näkemän asiakirjan mukaan lakimuutosten olisi tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle huhtikuun lopussa. Lakia valmisteltaisiin nopeassa aikataulussa niin, että hallitus antaisi esityksen eduskunnalle syksyllä, ja muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.
Edellinen lakimuutos johti jälleen sanktioiden kasvuun
Toukokuussa 2022 käyttöönotettu pohjoismainen työvoimapalvelumalli on jo kasvattanut karenssien määrää, selviää valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa.
Sanna Marinin hallituksen käyttöön ottaman mallin mukaan työttömän pitää hakea kuukaudessa 0–4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä.
Yle pyysi tietoja karenssimääristä tilastoja hallinnoivalta Keha-keskukselta. Tuoreiden tilastojen mukaan viime vuonna asettiin yhteensä lähes 60 000 karenssia tai työssäolovelvoitetta työnhakuun liittyvien laiminlyöntien vuoksi.
Edellisen kerran sanktioiden kokonaismäärä lähti jyrkkään nousuun vuonna 2017, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus velvoitti työttömät määräaikaishaastatteluihin.
Kelan tutkimuksen mukaan karenssit johtivat silloin myös toimeentulotukitarpeen kasvamiseen.
Työttömille tuplarangaistus?
Hallitus on samaan aikaan valmistelemassa toimeentulotukilain kokonaisuudistusta. Toimeentulotukeen ehdotetaan muutoksia, jotka lisäisivät tuensaajien velvoitteita ja leikkaisivat maksetun toimeentulotuen määrää nykyistä enemmän, mikäli velvoitteita ei täytetä.
Jos työtön menettää työttömyystukensa, hänellä säilyy oikeus viimesijaiseen tukeen eli toimeentulotukeen. Työryhmän esityksen mukaan toimeentulotuen perusosaa voitaisiin jatkossa alentaa 50 prosenttia, mikäli henkilö ei ole kehotuksesta huolimatta ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.
Muutos olisi merkittävä nykytilanteeseen verrattuna. Se tarkoittaisi, että yhä useammin työttömyysetuuden menettänyt menettäisi myös yhä suuremman osan viimesijaisesta turvasta, eli perustoimeentulotuesta.
Kelan tutkimusblogin mukaan kun perusosan alentaminen taas otettiin käyttöön vuoden 2023 lopussa, alentamisia oli selkeästi enemmän kuin ennen korona-ajan alkua. Korkeimmillaan alennettua perusosaa saavien määrä oli joulukuussa 2023, jolloin perusosan alentamisia oli yli 5 000.
Hallituksen tavoitteena on lisäksi puolittaa toimeentulotukea tarvitsevien määrä väestöstä. Asiantuntijat eivät usko hallituksen tavoitteiden toteutuvan työllisyyden näkökannalta.
Hallituksen toimeentulotukilain uudistusesityksen on tarkoitus valmistua kevään puoliväliriiheen mennessä.
Tutkija tyrmää työllisyysvaikutuksen ja varoittaa seurauksista
Hallituksen tavoite on pelotteella ja rangaistuksia kiristämällä saada työttömiä hakeutumaan nopeammin töihin. Työttömyysetuuden menettämisen uhkavaikute on kirjattu Ylen näkemään asiakirjaan.
Hallitus laskee saavansa näin 700 uutta työllistä sekä valtiontalouteen säästöä noin 31 miljoonaa euroa vuodessa. Epävarmoissa laskelmissa valtio säästäisi etuusmenoissa 14,3 miljoonaa euroa. Loppuosa säästöistä syntyisi lisääntyneestä työllisyydestä.
Tampereen yliopiston tutkija Niklas Mäkinen suhtautuu hyvin epäilevästi siihen, että työttömien sanktioita tiukentamalla ja velvoitteita lisäämällä voidaan saavuttaa merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
– Tässä on tehty tiettyjä oletuksia, joita tutkimus ei kovin vahvasti tue, Mäkinen sanoo.
Hän on itse osallistunut tutkimuksiin aiheen parissa. Yksi näistä on Tampereen yliopiston vuonna 2024 julkaistu tutkimus etuussanktioiden vaikutuksista.
Mäkisen tutkimusten mukaan rangaistukset osuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin työnhakijoihin, joilla on muutenkin vaikeuksia työllistyä tai heikompi toimintakyky täyttää työttömyysturvan velvoitteita.
Sanktiot ovat erityisen yleisiä nuorilla, matalasti koulutetuilla ja maahanmuuttajilla. Varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosina kasvanut rajusti. Tutkimuksen mukaan juuri pitkäaikaistyöttömillä on korkeampi riski saada karenssi.
– Työttömyyttä, ja etenkin pitkittynyttä työttömyyttä selittää alhainen työkyky, osaamisvajeet, matala koulutus ja sopivien avoimien työpaikkojen puute. Tämä heijastuu sitten siihen, että heillä on vaikeuksia täyttää näitä velvoitteita, Mäkinen kertoo.
– On epärealistista, että he karenssien myötä työllistyisivät avoimille työmarkkinoille, Mäkinen sanoo.
Sanktioiden myötä työllistyneet siirtyvät herkemmin osaamistaan ja koulutustaan alemmille ammattitasoille.
– Työsuhteet ovat silloin lyhyempiä, niistä kertyy vähemmän palkkatuloja ja siten myös vähemmän veroja valtiolle, Mäkinen sanoo.
Tutkimukset osoittavat, että sanktiot lisäävät myös työnhakijoiden siirtymistä työvoiman ulkopuolelle. Lisäksi osa sanktioiduista työttömistä saattaa lopettaa työnhaun kokonaan ja siirtyä pysyvämmin työvoimapalveluiden ulkopuolelle.
