2020-luvun alussa helsinkiläinen Teemu Kotiharju seurasi sivusta, kun kryptovaluutta bitcoinin kurssi nousi jyrkästi. Hän oli sijoittanut osakkeisiin ja rahastoihin vuosia, mutta ei kryptovaluuttoihin.
– Silloin 2021 harmitti, kun bitcoinissa tuli todella iso huippu, että miksen ole itse ostanut tätä.
Kolme vuotta sitten Kotiharju rohkaistui ja osti ensimmäiset kryptovaluuttansa. Pian valtaosa kryptovaluutoista romahti pahasti, kryptovaluuttamarkkinoilta katosi yli tuhat miljardia ja alkoi niin sanottu ”kryptotalvi”. Kotiharju oli turvassa, koska hänellä oli kryptovaluutoissa vain pieniä summia.
Kryptovaluutat ovat spekulatiivisia ”valuuttoja”, joiden taustalla ei ole keskuspankkien kaltaisia instituutioita, vaan digitaalinen vahvistusteknologia eli lohkoketju.
Syvän romahduksen jälkeen bitcoin ja monet muut kryptovaluutat ovat taas nousseet uusiin huippuihin. Samalla Kotiharju on vähä vähältä lisännyt kryptosijoituksia osakkeiden rinnalla.
– Lähtötilanteesta olen kasvattanut krypton painoa, ja nyt se on noin 50 prosenttia.
Kryptovaluuttojen kanssa pelailivat pitkään lähes yksinomaan nuoret miehet, joista monet intoilivat teknologiasta ja suhtautuivat epäillen perinteisiin instituutioihin, kuten keskuspankkeihin.
Viime vuosina piiri on laajentunut ja moni Teemu Kotiharjun kaltainen ”perinteinen sijoittaja” on alkanut sijoittaa kryptovaluuttoihin.
Tarkkaa tietoa kryptosijoittajien määrästä ei ole, mutta hiljattain julkaistu, kryptoalan toimijoiden Norstatilla teettämä kyselytutkimus antaa vahvaa osviittaa.
Sen mukaan kryptovaluuttoja omistaa jopa 11 prosenttia aikuisista eli peräti puoli miljoonaa suomalaista.
Konsulttiyhtiö EY:n (Ernst & Young) vuosi aiemmin teettämään kyselyyn verrattuna kasvua on valtavasti. Vain noin vuodessa uusia kryptovaluuttasijoittajia olisi tullut jopa yli 200 000. Osakkeisiin verrattuna summat ovat toki pieniä.
Vertailuksi: Suomessa suoraan osakkeita omistavien määrä nousi noin puoli vuotta sitten yli miljoonan. Jos lasketaan sekä osakkeet että rahastot, puhutaan noin kahdesta miljoonasta suomalaisesta.
Mistä kasvu johtuu?
Kryptosijoittamisen yleistymiselle on paljon syitä, mutta monet niistä kytkeytyvät tavalla tai toisella Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi. Näin toteaa Aalto-yliopiston tutkijatohtori, taloustieteilijä Ville Savolainen, joka tutkii työkseen kryptovaluuttoja ja niiden taustalla ruksuttavaa lohkoketjuteknologiaa.
– Trump puhuu kryptoista, [varapresidentti] J.D. Vance puhuu kryptoista, koko hallinto puhuu kryptoista ja sävy on positiivinen, missä on iso kontrasti aiempaan.
Trump on saanut aikaan suuren kasvun esimerkiksi bitcoinissa, kun hän hehkuttaa kryptoja ja keventää niiden sääntelyä. Lisäksi Trump on tuonut markkinoille omaan nimeään kantavia kryptovaluuttoja, joilla hän on lyönyt presidenttiytensä häikäilemättömästi rahoiksi. Jo ennen Trumpia Yhdysvaltain finanssivalvoja SEC salli kryptovaluuttarahastot, mikä helpotti kryptovaluuttoihin sijoittamista huomattavasti.
Suuri huomio ja kevenevä sääntely ovat tuoneet lisää sijoittajia ja rahaa kryptovaluuttamarkkinoille. Se taas on ruokkinut kurssien nousemista. Nousevat kurssit puolestaan houkuttelevat lisää sijoittajia.
Aalto-yliopiston Savolainen sanoo, että kryptosijoittamisen yleistymistä on tukenut myös EU:n viime vuonna voimaan tullut kryptoasetus, joka selkeytti sääntelyä Euroopassa. Se on parantanut esimerkiksi sijoittajansuojaa ja luottamusta kryptovälittäjiä kohtaan.
Kun sääntely on selkeytynyt ja kryptot olleet nousuvaiheessa, markkinoille on ilmaantunut runsaasti uusia kryptojen myyjiä ja välittäjiä.
– Se, että mukaan on tullut eurooppalaisia ja suomalaisia toimijoita, on lisännyt helppoutta ostaa kryptoja.
Paitsi suomalaiset kryptomyyjät, helppoutta ovat lisänneet Helsingin pörssiin rantautuneet ensimmäiset kryptotuotteet, rahastojen kaltaiset niin sanotut ETN:t.
Nousu valtavirtaan
Savolainen toteaa, että kryptovaluutat alkoivat nuorten miesten pienissä piireissä, ja mukana oli paljon ideologiaa.
– Ideologiaa, kuten että päästään eroon valtiosta ja nykyisestä pankki- ja rahajärjestelmästä, ja että teknologia ratkaisee ongelmat eikä tarvita enää keskuspankkeja.
Norstatin tekemän kyselyn perusteella kyse on yhä hyvin miesvaltaisesta sijoittajajoukosta. Viime vuosina kryptovaluutat ovat silti nousseet valtavirtaan suuremman yleisön sijoituskohteeksi pienten instituutioita vastustavien vastakulttuurien piiristä.
– Esimerkiksi yhdessä pohjoismaisessa kyselytutkimuksessa näkyy aika selvästi, että syy sijoittaa kryptoihin ei ole se, ettei luotettaisi pankkeihin vaan se, että niillä ajatellaan tehtävän rahaa, Savolainen kertoo.
Ulkomailla jopa monet eläkeyhtiöt ja muut instituutiot ovat ryhtyneet ostamaan bitcoineja. Suomalaiset eläkeyhtiöt puolestaan kertovat Ylelle, että ne eivät sijoita mihinkään kryptovaluuttoihin paitsi mahdollisesti hyvin pieniä siivuja hedge-rahastojen kautta.
Valtavirtaistuminen on tuonut kryptomarkkinalle valtavasti rahaa. Ylivoimaisesti suurimman kryptovaluutan eli bitcoinin markkina-arvo on jo jonkin verran yli 2 000 miljardia. Esimerkiksi maailman arvokkain yhtiö Microsoftin on noin 2 500 miljardin arvoinen.
Vaikka kryptovaluutat ovat yleistyneet, niiden suuret riskit eivät ole kadonneet mihinkään. Kyse on edelleen puhtaasti spekulatiivisista sijoituksista.
Esimerkiksi velkakirjasijoitukset maksavat korkoa, osakkeet maksavat osinkoa ja tuovat siivun omistusta liiketoiminnasta, kuten tehtaasta ja brändistä. Kryptovaluuttojen arvonkehitys sen sijaan perustuu uskoon siitä, että joku ostaa krypton myöhemmin entistä kalliimmalla. Jos usko spekulatiiviseen sijoitukseen loppuu, romahdus voi olla huippunopea.