Somessa vastaan tulevalla videolla nuori nainen tanssii musiikin tahdissa ja hymyilee.
Vielä kolme vuotta sitten tilanne näytti täysin toiselta.
Iltaisin mustat ajatukset risteilivät mielessä.
Ehkä olisi parempi, jos ei aamulla heräisi.
Nea Knappin murrosiässä alkanut mielenterveysoireilu oli saanut lukiossa nimen. Diagnoosi: vakava masennus ja ahdistuneisuushäiriö.
Knapp oli 17, kun lääkäri ehdotti hänelle lääkitystä ensimmäisen kerran.
– Minulla oli stigmaa sekä lääkityksestä että masennuksesta. Ajattelin, että en ole sellainen ihminen, joka masentuu.
Mielialalääkkeet pelottivat.
– Mietin, mitä ne tekevät pitkässä juoksussa aivoille ja mielelle.
Lopulta hän puristi lääkepakkausta kädessä ja päätti antaa sille mahdollisuuden.
Nyt alkaa paraneminen.
– Ehkä hetken aikaa voinkin paremmin. Mutta sitten huomasin, että vaikka lääke turrutti kaikkein pahimpia olotiloja, se ei nostanut syövereistä.
Nea Knapp, 23, kertoo mielenterveystarinansa Roosa Rahkosen juontamassa Melkein kaikki mielestä -podcastissa.
Viikot ja kuukaudet etenivät ja lääkkeet vaihtuivat, mutta masennus tuntui jämähtäneen paikoilleen.
– Hävetti myöntää terveydenhuollossa, että tämäkään lääke ei toimi. Tuli sellainen nuoren naisen syndrooma, että olen ihan sairaan hankala. Se oli vaikeaa aikaa.
”Emme tiedä, mistä masennus johtuu”
Kelan mukaan noin 600 000 suomalaista käyttää mielialalääkettä.
– Määrä on suuri. Hoidolle on selkeästi tarvetta eikä se ole optimaalista, sanoo tutkimusjohtaja Eero Castrén Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta.
SSRI-lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä masennuksen hoidossa. Myös Nea Knappille määrätyt kuusi ensimmäistä lääkettä kuuluvat tähän ryhmään.
Masennuksen lisäksi SSRI-lääkkeitä voidaan määrätä muun muassa ahdistuneisuushäiriön, pakko-oireisen häiriön, paniikkikohtausten, bulimian tai unettomuuden hoitoon.
Kyseisillä lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten esimerkiksi tunteiden latistuminen tai seksuaalitoiminnan häiriöt.
Castrénin mukaan kaikkein vakavimmat haitat ovat kuitenkin harvinaisia.
– Vakavilla sivuvaikutuksilla tarkoitan sitä, että SSRI-lääkkeitä ei voi käyttää esimerkiksi itsemurhan tekemiseen, niin kuin vanhanaikaisia masennuslääkkeitä voi.
Tutkijat ovat yrittäneet selvittää masennuksen mekanismeja vuosikymmeniä. Vaikka asiasta on esitetty erilaisia teorioita, mysteeri on yhä ratkaisematta.
– Me emme tiedä, mistä masennus johtuu, Castrén sanoo.
Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii eri aineiden vaikutuksia hermoston muovautuvuuteen.
Tutkijan näkökulmasta nopeat johtopäätökset ovat muodostuneet ongelmaksi.
SSRI-lääkkeiden tiedetään lisäävän aivojen muovautuvuutta. Muovautuvuuden puute ei kuitenkaan välttämättä aiheuta masennusta.
Sama pätee serotoniiniivaikutuksiin. Vaikka masennuslääkkeet lisäävät mielihyvää tuottavaa hormonia eli serotoniinia, ei masennuksen syy välttämättä ole serotoniinin puute, Castrén selittää.
– Ollaan jouduttu ansaan tekemällä tällaisia päätelmiä sen sijaan, että meillä olisi suoranaista tietoa masennuksen mekanismeista.
Psykedeelit tutkimuksen kohteena
Masennuslääkkeitä on ollut markkinoilla kuusikymmentä vuotta. Eero Castrénin mukaan kehitys on polkenut pitkään paikoillaan.
– Vasta nyt tutkimukset lupaavat uudenlaisia lääkkeitä. Näen, että lähimmän viiden tai kymmenen vuoden aikana alkaa tapahtua.
Castrénin johtama tutkimusryhmä tutkii psykedeelejä. Hän on ollut perustamassa tutkimuksia varten myös lääkeyritystä.
Psykedeelit aiheuttavat nimensä mukaisesti kokemuksen, johon liittyy harha-aistimuksia. On havaittu, että ne voivat helpottaa masennusta.
– Nyt tutkitaan, tulevatko vaikutukset suoraan psykedeelisestä kokemuksesta vai ovatko nämä kaksi erotettavissa toisistaan. On viitteitä, että ne saattaisivat olla erotettavissa.
Tutkimuksissa yritetään löytää ainetta, joka ei aiheuta psykedeelisiä kokemuksia, mutta helpottaa masennusta. Soluviljelyillä ja hiirikokeilla tehtävät tutkimukset ovat vielä alkuvaiheessa.
Maailmalla on jo kehitteillä joitain lääkeaineita, joita on tutkittu ihmisillä. Tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Yksi psykedeelisiä aineita koskeva myyntilupahakemus on jätetty Yhdysvaltain lääkeviranomaisille, mutta se hylättiin. Tutkimukset kyseisen aineen osalta jatkuvat.
– Menee aika pitkään, ennen kuin mikään näistä lääkeaineista syrjäyttää SSRI-lääkkeitä ensisijaisena masennuksen hoitona, Castrén sanoo.
Epilepsialääkkeestä viimein apu
Onko elämässä enää mitään järkeä?
Kuukaudet ja vuodet lipuivat Nea Knappin ohi. Seitsemäs lääke oli kokeiltu. Raju masennus oli jälleen uusiutunut.
En jaksa enää. Luovutan.
Hän antoi itselleen puoli vuotta aikaa.
– Päätin etsiä tietoa muista hoitokeinoista. Hirveätä sanoa, mutta ajattelin, että jos en puolessa vuodessa löydä apua, luovutan.
Tiedon etsiminen tarkoitti kirjojen ja artikkelien lukemista sekä yökausien roikkumista keskustelupalstoilla. Epätoivoisia ihmisiä tuntui olevan muitakin.
– Useassa keskustelussa mainittiin yksi epilepsialääke. Moni oli vihdoin saanut siitä avun kokeiltuaan ensin turhaan useaa eri SSRI-lääkettä.
Nea Knappia jännitti pyytää lääkäriltä reseptiä. Hänellä oli aiempia huonoja kokemuksia lääkäreistä, joita sellainen toimintatapa ärsytti.
Nyt lääkäri oli kuitenkin ystävällinen. Hän kertoi, ettei estettä epilepsialääkkeen kokeiluun ollut, ja kirjoitti reseptin.
Ekaa kertaa pitkään aikaan heräsin innoissani, että koittaa uusi päivä.
Nea Knapp
Lääkkeen aloituksen jälkeen olo tuntui heti erilaiselta. Ehkä olen vain placebo-houruissa, hän mietti hämmentyneenä.
– Ekaa kertaa pitkään aikaan heräsin innoissani, että koittaa uusi päivä. Sain iloa pienistä elämän asioista. Sairaus oli ryöstänyt unelmat, ja nyt aloin saada niitä takaisin.
Nyt kolme vuotta myöhemmin asian kertominen nostaa kyyneleet silmiin. Sama lääke on edelleen käytössä.
Eero Castrénin tutkimusryhmä yrittää auttaa juuri Nea Knappin kaltaisia potilaita.
– Jotkut tällaiset lääkeaineresistenttiset potilaat ovat saaneet keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen apua epilepsialääkkeistä, mutta kaikki eivät edes niistä.
Nähtäväksi jää, saavatko he hyötyä tutkittavista aineista, ja tuleeko niistä sivuvaikutuksia.
SSRI-lääkkeiden vaikutusta joutuu odottamaan viikkoja. Usein aloitukseen ja lopetukseen liittyvät sivuvaikutukset ovat myös hankalia. Terapian aloittaminen ei ole hyödyllistä, jos vointi on liian heikko.
Uudet lääkkeet vaikuttaisivat nopeammin ja vointi kohenisi niin, että hoitoa tukeva terapia olisi mahdollista aloittaa aikaisemmin.
– Terapia voitaisiin kohdistaa alkuvaiheeseen, jolloin muovautuvuus on parhaimmillaan.
Castrén painottaa, että keskusteluavun ja terapian merkitys masennuksen hoidossa on suuri. Terapiajonot ovat kuitenkin pitkät, eikä kaikilla ole edes varaa terapiaan.
Castrénilla on terapeuttipulaan ehdotus.
– Näen tekoälyssä isoja mahdollisuuksia. Olen kuullut tutkimuksesta, jossa potilaat kokivat botin jopa paremmaksi kuin ihmisen.
Selvisi yksi asia, jossa robotti oli parempi kuin ihminen. Se oli empatia.