BRYSSEL Kolmetoista prosenttia eurooppalaisesta teollisuudesta käyttää tekoälyä.
EU-komission varapuheenjohtajan Henna Virkkusen (kok.) mukaan luku on huono ja se pitää saada nousuun.
– Kilpailukyvyn kannalta on ykkösasia, kuinka hyvin uutta teknologiaa hyödynnetään julkishallinnossa ja teollisuudessa, Virkkunen sanoo Ylen haastattelussa.
Virkkunen esitteli tänään keskiviikkona EU-komission tekoälyn kehittämisen ohjelman.
Tarkoitus on saada sijoittajat innostumaan tekoälystä, lisätä innovaatioita sekä patistaa yrityksiä ja julkishallintoa tekoälyn käyttöön.
Euroopassa on tutkijoita ja yrityksiä
Yhdysvallat satsaa tekoälyyn satoja miljardeja euroja, ja maan teknologiajätit ovat hyvässä vauhdissa. Yhdysvaltalaisen Open AI -yhtiön Chat GPT on levinnyt laajalle. Kiinasta tuli vuoden alussa alaa mullistanut Deepseek-tekoälysovellus.
Euroopasta ei ole kuulunut samanlaisia uutisia. Tekoälykilpailu ei silti ole ohi, Virkkunen vakuuttaa.
Euroopassa on maailmassa eniten tekoälytutkijoita asukasta kohti. Myös startup-yrityksiä on tuhansia, Virkkunen sanoo.
– Pullonkaula on se, että niillä ei useinkaan ole pääsyä isoon laskentakapasiteettiin. Sen takia Euroopan komissio nyt yhdessä jäsenmaiden kanssa investoi voimakkaasti supertietokoneisiin.
Suomen Lumi on yksi ensimmäisiä supertietokoneita, ja siihen investoidaan lisää.
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat muutenkin edellä tekoälyn käytössä. Suomessa joka neljäs yritys hyödyntää tekoälyä.
Tekoälyn lisäksi EU laahaa Yhdysvaltain ja Kiinan perässä myös kilpailukyvyssä. Eron kurominen umpeen on EU:n kärkitavoite.
Teknologialoikassa EU panostaa etenkin tekoälyyn, kvanttiteknologiaan ja puolijohteisiin eli mikrosiruihin.
– Se joka hallitsee näitä tulevaisuuden teknologioita, hallitsee hyvin paljon maailman taloutta tulevaisuudessa. Sen takia on tärkeää, että emme ole riippuvaisia muiden teknologioista, Virkkunen sanoo.
Yhdysvallat on lähtenyt omille teilleen kauppapolitiikassa määräämällä muille maille kovia tulleja. Se voi lisätä entisestään EU:n tarvetta kehittää omaa teknologiaa.
Esimerkiksi suurin osa tekoälyn vaatimista huippuluokan mikrosiruista tulee Eurooppaan yhdysvaltalaisesta tehtaasta, joka sijaitsee Taiwanissa. Jos Yhdysvaltain ja Euroopan välinen kauppasota kiihtyy, sirujen saannista voisi tulla ase myös Eurooppaa vastaan.
– Euroopan unioni on jo käynnistänyt mikrosirualoitteen ja nyt me teemme sille jatkoa. Kehittyneet tekoälysirut on yksi sektori, jossa haluamme vahvistaa eurooppalaista tekemistä, Virkkunen vakuuttaa.
Tekoäly päättää, saako lainaa tai työpaikan
Euroopan iso vahvuus on Virkkusen mukaan myös tekoälyn lainsäädäntö. Monista maista se puuttuu yhä.
Sääntelystä voidaan olla kiitollisia sitten, kun tekoäly todella ryhtyy tekemään päätöksiä. Tulevaisuudessa tekoäly voi päättää, kuka saa opiskelupaikan tai pankkilainan, kuka otetaan töihin ja miten liikennejärjestelmä toimii.
– Ihmiset voivat luottaa siihen, että kun tekoälyä ruvetaan käyttämään vaikkapa terveydenhuollossa tai liikenteessä, järjestelmät täyttävät tietyt standardit ja ne testataan.
Tekoäly tekee pian kaiken yhtä hyvin kuin ihminen
Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka nopeasti tekoäly pystyy esimerkiksi korvaamaan ihmisen erilaisissa tehtävissä.
– Osa arvioi, että jo joidenkin vuosien kuluttua tekoäly pystyy tekemään kaiken yhtä hyvin kuin ihminenkin, Virkkunen sanoo.
Se olisi valtava mullistus yhteiskunnassa ja työelämässä.
Tähän mennessä kehitys on kuitenkin ollut rauhallisempaa kuin mitä monet ennustukset ovat luvanneet.
– Iso muutos on meneillään, koska nyt laskentakapasiteetti on kehittynyt niin huimasti. Se on lisännyt kehitysvauhtia.
Tekoälystä tulee tavallaan kaikkien järjestelmien ohjausjärjestelmä, Virkkunen sanoo. Hän kuitenkin vakuuttaa, että ihmiset ovat jatkossakin kuskin paikalla.