Vieraskielisten asiakkaiden tulkkaus- ja käännöspalveluihin kuluu nopeasti kasvava määrä julkista rahaa.
Merkittävimpiä tulkkauspalvelujen käyttäjiä julkisella sektorilla ovat hyvinvointialueet. Ne käyttivät vuonna 2024 tulkkaus- ja käännöspalveluihin noin 35,3 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueilla tulkkia tarvitaan etenkin sosiaalihuollossa, jossa asiakkaiden kanssa keskusteluun kuluu tavallisesti enemmän aikaa kuin terveydenhuollossa.
Tulkkauskustannukset ovat murunen hyvinvointialueiden kaikista menoista. Esimerkiksi Varsinais-Suomen koko toiminnan kustannukset vuodelta 2024 olivat 2 589 miljoonaa, josta 3,8 miljoonan tulkkaus- ja käännösmenot ovat reilu tuhannesosa.
Toisaalta lähes kaikkien hyvinvointialueiden tulkkauskustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Hyvinvointialueet käyttivät tulkkaukseen viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023.
Kustannuksen kehityksen arviointi pidemmältä aikaväliltä ei ole mahdollista, sillä hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023.
Yle selvitti lakisääteisten tulkkaus- ja käännöspalvelujen kustannuksia myös muilta merkittäviltä julkisen sektorin toimijoilta, kuten Kelalta, TE-toimistoilta, Maahanmuuttovirastolta sekä isoimmilta kunnilta.
Tulkkausta käytetään, jos ammattihenkilö ei osaa asiakkaan käyttämää kieltä.
Ote hyvinvointialueen vastauksesta
Pitää erityisesti reagoida siihen, jos asiakas itse pyytää tulkkia paikalle, silloin hän kokee tarvitsevansa tulkkia.
Ote hyvinvointialueen vastauksesta
Yle tiedusteli hyvinvointialueilta lisäksi käytäntöjä siitä, milloin tulkki hankitaan asiakastilanteeseen ja milloin ei.
Vastausten perusteella tarkkoja sääntöjä asiaan ei ole. Hyvinvointialueen työntekijä tilaa tulkin, kun kokee sen tarpeelliseksi tai kun asiakas sitä pyytää.
Vastausten perusteella tulkkaus- ja käännöspalvelun kustannuksen maksaa aina hyvinvointialue.
Esimerkiksi Tanskassa asia on toisin. Siellä terveyspalvelujen asiakas maksaa tulkkauspalvelusta itse, mikäli on asunut Tanskassa yli kolme vuotta eikä silti kykene hoitamaan asiaansa tanskaksi.
Vieraskielisten määrä kasvaa, muttei selitä kustannusten kasvua kokonaan
Ilmeisin syy tulkkikustannusten kasvuun on vieraskielisten määrän nopea kasvu. Vuoden 2023 lopussa Suomessa asui vakituisesti 558 294 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vuonna 2024 heitä oli 610 148.
Vieraskielisten nopea kasvu selittyy osin sillä, että Venäjän hyökkäyssotaa Suomeen paenneet ukrainalaiset saivat oikeuden hakea kotikuntaa vuoden 2023 aikana. Kotikunnan oli 30. lokakuuta 2024 mennessä saanut 28 800 ukrainalaista.
Ukrainalaiset ovat myös yksi selitys myös siihen, miksi etenkin hyvinvointialueiden tulkkaustarpeet näyttävät kasvaneen nopeasti.
– Tilapäisen suojelun perusteella olevien henkilöiden määrä Etelä-Savossa on kasvanut huomattavasti. Näillä henkilöillä on sote-tarpeita ja tulkkauksen järjestäminen on sote-palveluissa välttämätöntä, kertoo Pia Koivisto Etelä-Savon hyvinvointialueen maahanmuuttopalveluista.
Ukrainalaiset eivät kuitenkaan kokonaan selitä julkisen sektorin kasvavia tulkkauskustannuksia.
Esimerkiksi Kelan ja työvoimapalveluita antaneiden TE-toimistojen tulkkauskustannukset lähtivät nopeaan kasvuun kauan ennen Ukrainan pakolaisten saapumista. TE-toimistot lakkautettiin vuoden 2025 alusta, kun työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle.
Työllisyyspalveluiden kehittämisestä vastaavan Keha-keskuksen mukaan kustannusten nousu selittyy muun muassa sillä, että mahdollisuus saada tulkkausta etänä on lisännyt tulkkauksen käyttöä.
Myös Maahanmuuttoviraston (Migri) kustannukset ovat kasvaneet. Vuonna 2023 Migrin tulkkaus- ja käännöspalveluihin meni 2,9 miljoonaa, kun 2024 summa oli 3,8 miljoonaa euroa.
Sen sijaan kuntien tulkkauskustannukset näyttäisivät pysyneen ennallaan. Suomen vieraskielisimmät kaupungit käyttivät vuosina 2023 ja 2024 lähes täsmälleen saman verran rahaa tulkkaukseen ja kääntämiseen.
Helsinki erottuu joukossa, sillä toisin kuin muut kaupungit, Helsinki järjestää erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta sotepalvelunsa itse.
Katso myös:
