Venäjän hyökkäyssodan aktiivisimmat taistelut on viime aikoina nähty Itä-Ukrainassa Lymanin, Toretskin ja Pokrovskin suunnilla. Mistään venäläisten joukkojen suurhyökkäyksestä ei ainakaan vielä ole kuitenkaan riittävästi näyttöä, arvioi sota-analyytikko Pasi Paroinen Ylelle.
Hän kuuluu julkisia lähteitä Ukrainan sodasta seuraavaan Black Bird -ryhmään.
Näin sotaa käydään nyt
Sodankäynnin tapa ei poikkea siitä, mitä sodassa on puolentoista, kahden vuoden aikana nähty.
– Venäjä tekee jalkaväkihyökkäyksiä ja yrittää aina välillä hyökätä mekanisoiduilla joukoilla eli pistetään panssari- ja rynnäkkö- ja miehistönkuljetusvaunuja rynnäkköön, mutta yleensä hyökkäykset ovat aika pieniä.
Tavallisesti hyökkäävien joukkojen koko vaihtelee ryhmällisestä joukkueelliseen tai korkeintaan komppanialliseen sotilaita. Kokonaisella pataljoonalla hyökkäämistä nähtiin viimeksi yli vuosi sitten Avdijivkan suunnalla, Paroinen sanoo.
Toinen asia, joka kuvaa tällä hetkellä sodankäyntiä Ukrainassa, on se, että kumpikin osapuoli tietää, että laajat mekanisoidut hyökkäykset johtavat nopeasti rajuihin tappioihin.
Suurin uhka ovat droonit, joilla tuotetaan arviolta 70 prosenttia vastustajan tappioista. Droonien merkitys on kasvanut.
– Sotilaat yrittävät päästä mahdollisimman nopeasti taistelukentän yli vastustajan asemiin mekanisoiduilla tai motorisoiduilla joukoilla. Perillä tiputetaan jalkaväki ajoneuvoista rynnäköimään ja hyökkäystä tukeneet ajoneuvot vetäytyvät takaisin omille linjoilleen.
Jäätyvätkö rintamalinjat entisestään?
Yksi suurimmista kysymyksistä tällä hetkellä on, millainen on Venäjän kalustotilanne.
Tappiotilastot ja videot osoittavat, että venäläiset ovat talven aikana joutuneet turvautumaan siviiliajoneuvoihin sotilasajoneuvojen sijaan.
– Sotilaita on pistetty etulinjaan mönkijöillä ja muilla nelivetoajoneuvoilla. Onko tämä pakon sanelemaa, kun muuta ei yksinkertaisesti ole, Paroinen miettii.
Satelliittikuvista on hänen mukaansa pystytty arvioimaan, että Venäjällä ei enää ole juurikaan Neuvostoliiton aikaisia vanhoja varastoja jäljellä.
Jos tilanne on tämä, se heijastuu mekanisoitujen hyökkäysten intensiteettiin: jäljellä olevaa kalustoa on käytettävä säästeliäämmin ja harkitsevaisemmin. Paroinen muistuttaa kuitenkin, että Venäjä on tällä hetkellä sotatalous, jolla on merkittävä kyky valmistaa uutta aseistusta.
– Nyt näyttäisi siltä, että sota jatkuu vielä ainakin tämän vuoden, Paroinen arvioi.
Ukraina ilmoitti halustaan ostaa aseita
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti hiljattain, että ukrainalaiset ovat valmiita ostamaan aseita Yhdysvalloista 30–50 miljardilla dollarilla. On huomionarvoista, että Ukraina haluaa ostaa aseita sen sijaan, että odottaisi saavansa niitä Yhdysvalloilta lahjana.
Paroisen mukaan on epäselvää, minkä tyyppistä kalustoa Ukraina haluaa ostaa ja onko sellaista ylipäätään kuinka nopeasti saatavilla. Varastoja Yhdysvalloilla on, mutta halutaanko ”pahan päivän varalle” varastoidusta sotakalustosta luopua. Kalliita täsmäaseita taas ei ole välttämättä saatavilla.
Toisaalta kalustopula ei Paroisen käsityksen mukaan ole ollut isompana murheena ukrainalaisille pitkään aikaan.
Entä kiinalaiset sotilaat, ukrainalaisten mukaan heitä on venäläisten riveissä noin 150. Millainen murhe se on?
– Se ei ole ainakaan merkki kiinalaisten osallistumisesta sotaan. Venäjän joukoissa palvelee kansalaisia eri maista, ja kun puhutaan sadastaviidestäkymmenestä kiinalaisesta, niin en pidä sitä lukumääräisesti minään.