Yhdysvaltain presidenttiä sanotaan usein maailman vahvimmaksi mieheksi – eikä aivan suotta. Presidentin valtaoikeudet ovat laajat ja johdettavana kirkkaasti maailman suurin talous.
Mutta silti: edes Donald Trump ei ole voittamaton. Tämä on tarina siitä, miten maailman vahvin mies joutui taipumaan markkinoiden voiman edessä.
Trump on koetellut valtansa rajoja jokseenkin päivittäin toisen presidenttivaltakautensa ensimmäisinä 80 päivänä. Viime viikolla raja tuli vastaan.
Vähän ennen takaiskua Trump oli lyönyt ällikällä maailman talousasiantuntijat, joilla on valmiit laskentakaavat jokseenkin kaikkien talouden liikkuvien osien mittaamiseen. Laskentakaavat löytyvät esimerkiksi tullien muutoksiin sen varalta, että tullit nousisivat vaikkapa kaksi tai jopa neljä prosenttia.
Mutta siihen eivät mallit taivu, että joku maa nostaisi tulleja kymmeniä, saati toista sataa prosenttia. Trump ilmoitti nostavansa tullit liittolaisiaan vastaan 20 prosenttiin ja Kiinaa vastaan 145 prosenttiin.
Isolla kynällä asetuksiin piirretty allekirjoitus tuotti kuitenkin seuraamuksia, joita Valkoisen talon isäntä tuskin oli kuvitellut.
Yritysten markkina-arvot syöksyivät Yhdysvalloissa ja kaikkialla maailmassa, kun markkinoilla nähtiin, että Yhdysvallat haluaa rikkoa yritysten globaalit tuotantoketjut.
Trump ei hätkähtänyt sitä, että osakemarkkinoilla yritysten arvosta suli hetkessä satoja miljardeja dollareita. Hänen mukaansa se oli vain tarpeellinen lääke.
Juuri kun Trump oli jopa hurrannut pörssiromahdukselle, tapahtui jotain odottamatonta.
Turvasatama petti ja se maksaa – myös Yhdysvalloille
Vuosikymmenien ajan on nähty, että kun pörssissä menee huonosti, sijoittajat vetäytyvät niin sanottuihin turvasatamiin eli ennen kaikkea sijoittavat valtion lainoihin. Koska valtiot eivät tapaa tehdä konkurssia, niiden lainoista saa varman, joskin yleensä niukan koron.
Kun rahaa valuu tarjolle lainamarkkinoille, lainan hinta eli korko laskee.
Trumpin julistaman ”vapautuksen päivän” jälkeen kävikin päinvastoin. Yhdysvaltojen kymmenen vuoden lainan hinta lähti nousuun. USA:n valtionlainoja oli siis myyty pois, eikä ostettu.
Vähenevä kysyntä laskee lainapaperista markkinoilla maksettavaa hintaa, jolloin lainalle maksettava kiinteä korko on korkeampi lainapaperista maksettuun hintaan verrattuna.
Trumpin tullipuheiden takia korko nousi päivässä lähes puoli prosenttiyksikköä, noin 4,5 prosenttiin. Se on paljon, mutta ei kuitenkaan ennätyspaljon.
Nousu sai ekonomistit ja sijoittajat hikoilemaan toisesta syystä: markkinoiden logiikka oli kääntynyt ylösalaisin. Yhtäkkiä maailman suurin turvasatama ei ollutkaan luotettava sijoituskohde.
Kämmenet alkoivat hiota ulkomaisten sijoitussalkunhoitajien lisäksi myös presidentin kansliassa Valkoisessa talossa.
Yhdysvaltojen liittovaltio hakee jopa viikoittain rahoitusta markkinoilta. Kun korko markkinoilla värähtää ylöspäin, se tarkoittaa siis lähes välittömästi sitä, että valtion on maksettava uudesta lainastaan kalliimpaa hintaa. Liittovaltion budjetista kuudesosa kuluu korkomenoihin.
Tämä oli se hetki, kun maailman vahvin mies joutui taipumaan. Trump ilmoittikin lykkäävänsä tulleja 90 päivää – siitäkin huolimatta, että tullit ovat hänen mielestään ”sanakirjan kaunein sana”.
Tullipäätöksen pyörtämisen ajoitus ei ole sattumaa. Markkinat panivat Trumpin perääntymään.
– Viime viikolla nähtiin hyvin väkivaltainen liike Yhdysvaltain pitkissä valtionlainoissa. Sen jälkeen rupesi tulemaan aikalisää tullien suhteen. Kyllä siinä varmasti on syy-yhteys, Mikko Mursula sanoo.
Mursulalla on työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtajana hyppysissään yksi Suomen suurimmista sijoitussalkuista, pitkälti yli 60 miljardia euroa.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen muistuttaa perustotuudesta.
– Kaikki häviää markkinoille, ei Trumpkaan markkinoita voita, hän sanoo.
Odottamattoman korkokäänteen jälkeen Trump siis lykkäsi tullien voimaantuloa, mutta ei Kiinan osalta.
Päättikö siis Kiina kostaa 145 prosentin USA-tullit?
Kuka se oli?
Jotkut asiantuntijat ovat epäilleet, että markkinoiden odottamaton käänne olisi Kiinan aikaansaannos. Tämän teorian mukaan Kiina olisi myynyt nopeasti Yhdysvaltojen velkapapereita nimenomaan kääntääkseen korot nousuun Trumpin kiusaksi.
Suomen Pankin Kurronen ei jaksa uskoa tähän. Hän muistuttaa, että USA:n velasta vain neljännes on ulkomaisessa omistuksessa.
– Kiina saattaa olla myymässä sen takia, että juan on hirveästi heikkenevissä paineissa ja Kiina saattaa myydä dollarimääräisiä velkakirjoja sen takia, että se haluaa tukiostaa juania. En usko, että taustalla olisi mitään USA-kiusaamista.
Kurronen pitää korkojen nousun todennäköisempänä syynä sitä, että osakemarkkinoiden pudotessa sijoittajien täytyi saada lisää käteistä kattamaan menetyksiään pörsseissä. Dollarivelkakirjoja siis myytiin, jotta sijoittajat saivat katettua menetyksiään pörsseissä.
Osa sijoittajista toimii velkarahalla ja kun osakkeiden arvot sulavat, on jostain kaivettava lainan vakuudeksi käteistä rahaa.
Jos vakuuksia ei olisi löytynyt riittävästi, olisi käsissä ollut katastrofin ainekset. Pankit olisivat vaatineet lisävakuuksia, omaisuutta olisi pitänyt myydä lisää ja laskevien omaisuusarvojen kierre olisi ollut valmis. Oltiinko lähellä tuhoisaa kierrettä?
– On vaikea ennalta arvata, että mikä on markkinoille iso keikahduspiste. Sen takia tästä kannattaakin olla aika varuillaan, Kurronen sanoo.
Mursula arvioi, että todellinen, laaja finanssikriisi ei sittenkään ollut aivan nurkalla.
– En anna kovin korkeaa todennäköisyyttä systeemisen riskin toteutumiselle, jota nähtiin finanssikriisissä. Esimerkiksi järjestelmässä oleva velan määrä ei ole niin suuri kuin silloin, kun ajauduttiin finanssikriisiin, Mursula analysoi.
Dollarin vaihtoehdot vähissä
Yhdysvallat on ollut rahamaailman peruskallio, mutta onko sen aseman vahvistuminen nyt murentunut?
– Yhdysvaltain vahvaa asemaa selkeästi kyseenalaistetaan enemmän kuin pitkiin, pitkiin aikoihin, Mursula kuvaa.
Hän muistuttaa kuitenkin mittaluokista. Yhdysvaltojen talous on maailman bruttokansantuotteesta noin 30 prosenttia, maailman kaupasta 40-50 prosenttia tehdään dollareilla ja keskuspankkien valuuttavarannoista dollarit ovat lähes 60 prosenttia.
Dollarille on vähän vaihtoehtoja. Mutta jotain sentään.
– Jos Yhdysvaltoihin turvasatamana ei haluta enää sijoittaa, niin esimerkiksi Saksa saattaa hyötyä siitä alentuneina rahoituskustannuksina, Kurronen muistuttaa.
Koko Euroopasta ei ole kuitenkaan turvasatamaksi, koska euromailla ei ole yhteisiä, suuria velkakirjamarkkinoita. Sitä paitsi euromaihin kuuluu muun muassa Kreikka, joka jätti vastikään lainojaan maksamatta.
Dollarit eivät siis ole katoamassa kansainvälisestä kaupasta ja keskuspankkien holveista.
Kuningas dollari pysyy valtaistuimellaan
Valkoinen talo on arvaamaton, mutta Yhdysvaltojen talous ja yritykset ovat edelleen notkeita, tehokkaita ja suuria. Lisäksi Yhdysvaltojen keskuspankki on uskottava velkojen viimekäden takaaja.
Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltojen asema on joka tapauksessa muuttunut.
– Ei voi sanoa, että se olisi täysin mennyttä, mutta kyllä se horjuu. Riskinä on, että USA:ta ei nähdä poliittisesti, taloudellisesti eikä markkinoiden näkökulmasta yhtä luotettavana kuin aikaisemmin, Kurronen listaa.
Entä mitä tekee sijoitusjohtaja, jonka on saatava eläkevaroille tuottoa olipa markkinoilla paistetta tai myrskyä? Tähän saakka edes pientä tuottoa on voinut hakea valtionlainoista silloin kuin osakkeet ovat pettäneet.
Eläkeyhtiön tuottokehityksessä ei ole kuitenkaan syytä huoleen Mursula vakuuttaa. Syykin on selvä. Osakemarkkinat, nimenomaan Yhdysvaltojen pörssit, ovat tuottaneet viime vuosina erittäin hyvin.
– Kyllä me tällaisia markkinaliikkeitä hyvinkin kestetään. Kun tähän haastavaan markkinatilanteeseen lähdettiin, meidän vakavaraisuustaso oli erittäin hyvällä tasolla johtuen lähihistorian hyvistä sijoitusvuosista, Mursula sanoo.
Markkinat vs. Trump: 1. jatkoaika
Markkinoiden odottamaton reaktio sai Trumpin lykkäämään tullien voimaantuloa, mutta vain lykkäämään. Ovatko markkinat ja Trump napit vastakkain taas kolmen kuukauden päästä?
– Ainoa asia mitä voi sanoa on, että kädenvääntö jatkuu. Vielä ei ole varmastikaan viimeistä erää pelattu, Mursula ennustaa.
– On aika selvää, että Trumpin hallinto pakitti sen takia, että luottamus dollarilainoihin hapertui, mutta on tosi vaikea arvioida, mitä hän sen seurauksena tekee tai jättää tekemättä, Kurronen pohtii.
Kädenvääntö todellakin jatkuu. Yksi erä on jo käynnistynytkin, sillä Kalifornian osavaltio vaatii oikeudessa tulien perumista niiden aiheuttaman haitan takia.
21.4. klo 10.55 Korjattu: maailmankaupasta 40-50 % käydään dollareissa, ei 4,5%, kuten jutussa aiemmin luki.