Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyössä näkyy yhä enemmän apua tarvitsevia ihmisiä
Johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry pelkää, että nykyinen kehitys johtaa 1990-luvun lama-ajan tilanteeseen. Silloinkin apua tarvitsevien määrä kasvoi yhteiskunnallisten muutosten takia.
Kun rahat eivät riitä pakollisiin menoihin, on tärkeää pyytää apua ajoissa esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnasta.
– Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lasku jää avaamatta.
Avun hakeminen ei ole koskaan helppoa. Ihmisillä on tapana sinnitellä niin pitkään kuin mahdollista. Pöyryn mukaan kynnys kuitenkin madaltuu, kun ensimmäinen askel on otettu.
Anne Pöyry muistuttaa, että säästö ja leikkaustoimenpiteistä palautuminen vie aikaa ja silläkin on hintalappu.
Mikkelin helluntaiseurakunnassa apua ovat hakeneet eri-ikäiset, erilaisissa elämäntilanteissa olevat lapsiperheet, yksineläjät ja eläkeläiset, kertoo hankevastaava Taisto Valentin.
Apua hakevien määrä on lisääntynyt. Valentinin mielestä ihminen ja hänen hyvinvointinsa on unohdettu.
– Mikä on säästöä sitten, kun ihmisten pahoinvointi lisääntyy ja he syrjäytyvät yhteiskunnasta?
Jokaiselle yksi hyvä ruokakassi viikossa
ViaDia-liike on Suomen Vapaakirkon arvoihin pohjautuva diakoniatyön verkosto. Mikkelin ViaDiassa kaupoista jaettavalle hävikkiruualle on kova tarve. Jaettavan ruuan määrä on kuitenkin vähentynyt.
– Meillä on jouduttu jonkin verran rajaamaan sitä, kenelle ruoka-apua annetaan, ViaDia Mikkelin toiminnanjohtaja Vesa Nyrhinen kertoo.
ViaDia jakaa omissa maakunnan pisteissään yli 500 ruokakassia viikossa. Ajatuksena on, että jokainen asiakas saisi yhden hyvän ruokakassin viikossa.
Yhteisöllisiin ruokailuihin tulee koko ajan enemmän ihmisiä. Mikkelissä päivittäisiä ruokailijoita on noin viisikymmentä.
– ViaDian asiakkaat ovat hieman vanhempaa väkeä, nuoria näkyy harvemmin. Perheet ovat usein ulkomaalaistaustaisia.
Suomi on sijoittunut jo kahdeksan kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. ViaDia teki jokin aika sitten palautekyselyn, jossa kysyttiin, kokevatko ruoka-avun asiakkaat olevansa onnellisia. Kyselyn tulos yllätti Nyrhisen.
Vastausten perusteella asiakkaat kokevat elämänsä pääsääntöisesti onnelliseksi.