Valtion työriitaan ei saatu sopua maanantaina. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kertoo, että molemmat osapuolet hylkäsivät sovintoehdotuksen.
Työntekijöitä edustaa kolme palkansaajajärjestöä: Juko, JHL ja ammattiliitto Pro. Ne kaikki hylkäsivät ehdotuksen. Työnantajaa eli valtiota edustaa Valtion työmarkkinalaitos.
Neuvottelut jatkuvat jo tiistaina aamupäivällä. Sajavaaran mukaan neuvottelutilanne on vaikea.
– Osapuolten näkemykset palkkatasosta ovat hyvin erinäköiset. Toiselle osapuolelle palkkaratkaisu oli liian korkea ja toiselle osapuolelle liian matala.
Työntekijöille tarjous oli liian matala
Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa työntekijöille ehdotettiin yhteensä 7,1 prosentin palkankorotuksia kolmen vuoden sopimuskaudelle. Niin sanotuksi yleiseksi linjaksi on tänä keväänä muodostunut 7,8 prosenttia.
Yleinen linja tarkoittaa palkankorotuksia, jotka muut alat ovat aiemmin omissa neuvotteluissaan sopineet tulevalle sopimuskaudelle.
Jukon valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo, että työntekijäpuolen mielestä ehdotettu palkankorotusten taso oli liian alhainen ottaen huomioon muut tänä keväänä tehdyt sopimukset.
– Katsomme, että valtion virkamiehet ja muut työntekijät ovat ansainneet samat korotukset kuin muutkin alat.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo, että valtion työntekijät uhkaisivat tällä ratkaisulla jäädä pysyvään palkkakuoppaan.
Valtion neuvottelujohtaja: Palkansaajien vaatimus on liian kallis
Valtion neuvottelujohtaja Sari Ojanen sanoo, että palkansaajajärjestöjen vaatimus palkankorotuksista on ”aivan liian kallis” valtion ja julkisten talouden kannalta.
Ojasen mukaan työnantaja on aiemmin tarjonnut 6,3 prosentin palkankorotuksia. Ero 6,3 prosentin ja 7,1 prosentin välillä on 45 miljoonaa euroa, Ojanen sanoo. Ero yleisen linjan mukaisiin eli 7,8 prosentin korotuksiin on vielä suurempi.
– Valtiolla on todella hyvät neuvottelusuhteet järjestöihin, mutta tässä kohtaa on liian suuret eroavaisuudet näkökulmissa siihen, mitä valtion talous kestää ja mitä se ei kestä.
Koska sovintoehdotus hylättiin, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella sekä useissa muissa valtion työpaikoissa alkaa kaksipäiväinen lakko tiistaina. Työntekijäjärjestöt ovat jättäneet toisenkin lakkovaroituksen 22. huhtikuuta.
Valtion työntekijät lakkoilivat viimeksi vuosikymmeniä sitten.