Pohjois-Savon käräjäoikeus on antanut tuomiot Suomen laajimmassa salametsästysoikeudenkäynnissä.
Oikeus tuomitsi ehdollisia vankeusrangaistuksia, sakkoja sekä metsästyskieltoja. Syytettyinä oli 31 vastaajaa, joista 26 sai tuomion. Viiden syytteet hylättiin kokonaan.
Pisimmän tuomion sai 60-vuotias mies, jolle käräjäoikeus antoi yhden vuoden ja 6 kuukautta ehdollista vankeutta sekä runsaat kolme vuotta metsästyskieltoa. Hänet tuomittiin kahdeksasta törkeästä metsästysrikoksesta, kahdesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä sekä ampuma-aserikoksesta.
Miestä kohtaan nostettu yksi syyte törkeästä metsästysrikoksesta hylättiin. Hänen asianajajansa kertoo Ylelle, että tuomittu on tyytyväinen tuomioon eikä valita siitä.
Syyttäjä ei ole vielä tehnyt päätöstä, valittaako se tuomioista. Tyytymättömyyttä tuomioon on ilmaistava viikon kuluessa tuomion antamisesta.
Aluesyyttäjä Riku-Olli Paukkeri kertoo, että syyttäjä on suurelta osin tyytyväinen tuomioon. Videolla Paukkeri kertoo, että esimerkiksi metsästyskieltojen pituus voi olla syy tuomiosta valittamiseen.
Toiseksi pisin tuomio, vuosi ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta tuomittiin Lapinlahdella sosialidemokraattien kunnanvaltuutettuna toimineelle Jorma Juhani Ruotsalaiselle, 76. Yksi syyte törkeästä metsästysrikoksesta hylättiin.
Ruotsalainen tuomittiin neljästä törkeästä metsästysrikoksesta ja hänet määrättiin myös runsaan kolmen vuoden metsästyskieltoon. Yle julkaisee Ruotsalaisen nimen, koska hän on toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana kunnanvaltuutettuna. Ruotsalainen erosi Lapinlahden kunnanvaltuustosta syytteiden tultua julki marraskuussa 2024.
Muiden törkeistä metsästysrikoksista tuomittujen tuomiot vaihtelevat kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen ja yhteen kuukauteen.
Tuomitut metsästyskiellot ovat huomattavasti lyhyempiä kuin mitä syyttäjä vaati. Pisimmiksi metsästyskielloiksi esitettiin kymmentä vuotta. Tuomitut metsästyskiellot ovat runsaasta vuodesta runsaaseen kolmeen vuotta pitkiä. Metsästyskiellot päättyvät heinäkuun lopussa vuosina 2026, 2027 ja 2028.
Tuomitut joutuvat maksamaan tappamiensa eläinten arvona yhteensä 43 000 euroa. Yhden suden arvo on 7100 euroa ja yhden ahman arvo 8200 euroa. Laulujoutsenen arvo on 2000 euroa ja ilveksen arvo 1400 euroa.
Vuoden ja yhden kuukauden ehdollisen tuomion saanut 29-vuotias mies joutuu maksamaan valtiolle ampumiensa eläinten arvona yhteensä 14 000 euroa. Summa kattaa suden, ilveksen, kaksi kanahaukkaa, kahdeksan laulujoutsenta, valkoposkihanhen sekä korpin. Osa miehelle tuomituista korvaussummista on yhteisvastuullisia usean tuomitun kesken. Esimerkiksi sudesta tuomittu 7100 euroa jakautuu 13 tuomitulle.
Kahdeksan tuomittua menettää yhteensä yksitoista asetta rikoksentekovälineenä valtiolle. Aseet ovat haulikoita ja kiväärejä.
Kaksi tuomittua toimi petoyhdyshenkilönä, joille ilmoitetaan suurpetohavainnoista
Käräjäoikeus perustelee annettuja tuomioita sillä, että keskimääräinen rangaistus suurpetoihin kohdistuvasta törkeästä metsästysrikoksesta on kuusi kuukautta vankeutta. Silloin kun vankeutta on tuomittu, rangaistukset on määrätty ehdollisiksi.
Käräjäoikeuden mukaan ehdotonta vankeutta tai yhdyskuntaseuraamusta ei ole tarpeen tuomita, koska tekijöillä ei ole ollut aikaisempaa rikollisuutta. Lisäksi monet vastaajista on ehdollisen vankeuden lisäksi määrätty pitkiin metsästyskieltoihin sekä korvaamaan riistaeläimen arvo tai menettämään ampuma-ase tekovälineenä valtiolle.
Käräjäoikeus huomioi rangaistusta ankaroittavana seikkana suuremman syyllisyyden kolmen syytetyn kohdalla. Heistä yksi on kunnanvaltuutettuna toiminut Jorma Ruotsalainen, joka oli pannut alkuun suurimman susijahdin ja on ollut osallinen useassa teossa. Oikeus toteaa, että hänellä on ollut luottamustehtäviensä takia sellaista uskottavuutta ja luotettavuutta, että useat metsästäjät ovat osallistuneet luvattomiin suurpetojahteihin.
Ruotsalainen ja toinen tuomittu ovat toimineet Suomen riistakeskuksen hyväksyminä petoyhdyshenkilöinä, joille ilmoitetaan suurpetohavainnoista. Yksi laittomista susijahdeista toteutettiin tällaisen Ruotsalaiselle ja toiselle tuomitulle hevostilalta tulleen ilmoituksen perusteella. Metsästyksessä tapettiin yksi susi ja haavoitettiin toista sutta.
Lisäksi petoyhdyshenkilönä toiminut toinen tuomittu on käyttänyt suurpetojen pyyntiin soveltuvaa koiraansa luvattomissa suden seuruemetsästyksissä, mikä on tehostanut jahteja.
Kolmannen tuomitun suurempaa syyllisyyttä oikeus perustelee sillä, että hän oli ottanut luvattoman pyynnin tavakseen ja oli osallinen usean jahdin alkuunpanijana.
Rangaistuksia on myös lievennetty niiden tekojen osalta, joissa vastaaja on tunnustanut teon tai ainakin myöntänyt syytteessä kerrotun menettelyn eikä ole peruuttanut tunnustustaan tai esitutkintakertomustaan oikeuden pääkäsittelyssä.
Rikokset tapahtuivat pääosin Pohjois-Savon Lapinlahdella vuosina 2019–2023. Syytteiden mukaan salametsästäjien epäiltiin kaataneen kolme sutta, kuusi ilvestä ja ahman sekä ampuneen useita rauhoitettuja lintuja, kuten laulujoutsenia ja kanahaukkoja.
Syyttäjät nostivat syytteet 14 törkeästä metsästysrikoksesta, kolmesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä, kolmesta perusmuotoisesta metsästysrikoksesta, viidestä luonnonsuojelurikoksesta, kolmesta ampuma-aserikoksesta ja yhdestä ampuma-aserikkomuksesta.