Uusilla kunnanvaltuutetuilla on edessään isoja päätöksiä, kun uusi valtuustokausi alkaa kesäkuussa.
Ylen vaalikoneen vastauksista voi nähdä, mitkä kysymykset jakavat mielipiteitä kunnissa seuraavan neljän vuoden aikana.
Eroja löytyy sekä puolueiden välillä että puolueiden sisällä. Selvitimme, missä kysymyksissä jakolinjat ovat selkeimmät.
Viime sunnuntain kuntavaaleissa valituista lähes 8 600 valtuutetusta yli 6 700 on vastannut vaalikoneeseen.
Leikkauksia vai verojen korotuksia?
Eniten eri puolueiden valtuutettuja jakaa perinteinen vaalikoneväite kunnan tulojen ja menojen tasapainottamisesta.
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja Liike Nytin valtuutetut ovat vahvimmin sitä mieltä, että kunnan talous on tasapainotettava mieluummin menoja leikkaamalla kuin veronkorotuksilla.
Tätä mieltä on myös enemmistö keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien valtuutetuista.
Vasemmistoliiton valtuutetuista valtaosa puolestaan korottaisi mieluummin veroja kuin leikkaisi menoja. Samalla kannalla on yli puolet vihreiden ja SDP:n valtuutetuista.
Pride-liputus jakaa eniten kokoomuksessa
Myös kunnan Pride-liputus jakaa kuntavaaleissa valittuja valtuutettuja voimakkaasti.
Lähes kaikki vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut ovat samaa mieltä siitä, että heidän kotikuntansa olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella.
Samalla kannalla on myös selvä enemmistö RKP:n ja SDP:n valtuutetuista.
Jyrkimmin kunnan Pride-liputusta vastustavat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien valtuutetut. Keskustassa tätä mieltä on 71 prosenttia.
Eniten väite jakaa kokoomuksen valtuutettuja. Heistä yli puolet on kunnan Pride-liputusta vastaan.
Valtuutetut eri linjoilla kunnan metsien avohakkuista
Ympäristökysymyksistä Suomen uusia kunnanvaltuutettuja jakaa etenkin avohakkuiden välttäminen kuntien omistamilla metsäalueilla.
Metsäkeskuksen mukaan kunnat tai kuntainliitot omistavat yli 450 000 hehtaaria metsää.
Lähes kaikki vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut ovat täysin sen kannalla, että heidän kuntansa tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla.
Ainakin jokseenkin samaa mieltä on myös 83 prosenttia SDP:n valtuutetuista.
Kriittisimmin avohakkuiden välttämiseen suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan uudet valtuutetut.
Väitteen kanssa eri mieltä on myös yli puolet kokoomuksen, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin valtuutetuista.
Pienten koulujen kohtalo jakaa puolueissa
Monessa kunnassa ajankohtainen kysymys pienten koulujen kohtalosta jakaa valtuutettuja puolueiden sisällä.
Yli puolet kokoomuksen valtuutetuista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että pienten koulujen lakkauttaminen on perusteltua säästösyistä.
Muissa puolueissa enemmistö valtuutetuista on koulujen lakkauttamista vastaan, mutta myös kannattajia löytyy.
Jyrkimmin pienten koulujen lakkauttamista vastustavat vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut.
Koulutukseen liittyvissä vaalikoneväitteissä eri puolueiden valtuutetut olivat vahvimmin samoilla linjoilla siitä, että kunnan tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle.
Perussuomalaiset erottuu maahanmuutossa
Maahanmuuttokysymyksissä selvimmin puolueita jakaa se, pitäisikö kunnan rahoittaa tapahtumia, jotka lisäävät erilaisten kulttuurien vuorovaikutusta.
Eniten kulttuurien vuorovaikutusta lisäävien tapahtumien rahoittamisen kannalla olevia valtuutettuja löytyy vihreistä ja vasemmistoliitosta. Samoin ajattelee valtaosa RKP:n ja SDP:n uusista valtuutetuista.
Jyrkimmin ajatusta vastaan ovat perussuomalaisten valtuutetut.
Väitteestä eri mieltä olevia löytyy paljon myös kristillisdemokraattien ja kokoomuksen valtuutetuista, vaikka heitä onkin vähemmistö.
Myös muissa maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä vaalikoneväitteissä joukosta erottuu perussuomalaiset.
Puolueen valtuutetuista valtaosa on esimerkiksi sitä mieltä, että heidän kuntansa pitäisi kieltäytyä vastaanottamasta kiintiöpakolaisia. Muissa puolueissa selvä enemmistö on eri mieltä.
Katso videolta, mitkä teemat puhuttivat vaalien alla isoissa kaupungeissa: