Kevätarvionnin lähestyessä puhelimet peruskouluissa pirisevät entistä tiheämmin.
Osa vanhemmista haluaa kuulla, mihin heidän lapsensa arvosana perustuu ja miten sen saisi paremmaksi. Erityisesti huoltajia kiinnostaa, voisiko lapsi tehdä jotain lisätöitä, joilla arvosanan saisi pykälää paremmaksi.
Opettajien mukaan vanhemmat ovat kiinnostuneita ainoastaan arvosanasta – eivät niinkään lapsen osaamisen tason aidosta nostamisesta.
Yhteydenottojen taustalla on yleensä vanhemman huoli siitä, että lapsi ei saa haluamaansa jatko-opiskelupaikkaa lukiossa tai ammattikoulussa. Yhteydenottoja yhdistää myös se, että ne tulevat usein jopa vuosia liian myöhään.
Tällaisia tuntemuksia opettajakunnan keskuudessa nousi esiin, kun Yle kysyi verkossa kokemuksia arvosanoihin liittyvästä painostuksesta.
Kokemuksistaan kertoi viitisenkymmentä opettajaa. Osa vastaajista kertoi, ettei ole kokenut minkäänlaista painostusta tai edes kuullut ilmiöstä.
Opettajat eivät esiinny jutussa omilla nimillään, jotta heille ei aiheutuisi ongelmia töissä. Yle on varmistanut jutussa siteerattujen vastaajien henkilöllisyyden.
Opettajien kokemaa painostusta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu, eikä ilmiön laajuudesta voi yksittäisten kokemusten perusteella tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.
Vastaukset kuitenkin vahvistavat sen, että painostusta tapahtuu ja opettajat kokevat sen häiritseväksi.
Ysi halutaan kympiksi
Opettajien mukaan huoltajat haastavat etenkin taide- ja taitoaineiden arviointia.
– Yhteenottoja tulee lähes joka kevät. Usein kyse on liikunnan numerosta. Harrastus kilpatasolla on vanhempien mielestä usein riittävä näyttö kymppiin, eräs rehtori summaa.
– Huoltaja sanoi, että arvioinnin kohteena olevat asiat ovat älyttömiä ja että hän osaa paremmin arvioida lastaan oman valmennustaustansa takia, alakoulun opettaja kertoo.
Myös matematiikan arvosanan perusteista ollaan kiinnostuneita. Opettajien mukaan aine nähdään tärkeäksi jatko-opintojen kannalta ja huoltajat käsittävät, että arvosana määräytyy vain ja ainoastaan kokeiden keskiarvon perusteella.
Vanhempien asenteita on aikaisemmin selvitetty muun muassa Suomen vanhempainliiton kyselyissä.
Ylen saamien vastausten perusteella keväisissä yhteydenotoissa on hyvin harvoin kyse nelosen nostamisesta vitoseksi. Useimmiten vanhempi haluaa ysin muuttuvan kympiksi.
– Äiti kysyi, mitä oppilas voisi tehdä saadakseen matematiikasta kympin. Olin käynyt oppilaan kanssa keskustelun päättöarvioinnista, ja tälle oppilaalle oli tulossa taitojen ja näyttöjen perusteella selvä ysi, yläkoulun opettaja kertoo.
– Kun kerroin tämän äidille, hän valitti, että minusta johtuen oppilaan keskiarvo ei sitten riitä haluttuun lukioon, opettaja jatkaa.
Opettajien vastausten perusteella painostus tuottaa harvoin huoltajan toivomaan tulosta. Suurin osa Yleen yhteyttä ottaneista opettajista kertoi saaneensa rehtoreilta ja kollegoilta tarvitsemaansa tukea.
Vähän tutkimustietoa
Suomessa opettajien painostuksesta on vähän tutkittua tietoa.
Ilmiö nousi kuitenkin esiin oppilaiden arviointia koskevassa tutkimuksessa, joka julkaistiin viime vuonna Teaching and Teacher Education -tieteisjulkaisussa.
– Painostus tai kiristys nousi selvästi esiin keskusteluissa opettajien kanssa, vaikka emme edes varsinaisesti tutkineet sitä. Se oli aika yllättävää, sanoo tutkijatohtori Laura Ketonen Jyväskylän yliopistosta.
Haastavia vanhempia on ollut aina, mutta tutkijan mukaan opettajien painostus nimenomaan parempien arvosanojen saamiseksi on verrattain uusi ja kasvava ilmiö. Arvioinnin haastaminen on alkanut selvästi vasta tällä vuosikymmenellä.
Ketonen nostaa selittäviksi tekijöiksi kaksi suurta yhteiskunnallista trendiä.
Luottamus asiantuntemukseen ja auktoriteetteihin on laskemassa. Tämä heijastuu tutkijan mukaan myös kouluun: opettajien asiantuntemukseen ei enää uskota samalla tavalla kuin ennen.
Toinen selitys on alati kasvava kiinnostus mittaamiseen. Vanhemmat haluavat tietää entistä tarkemmin, miten lasta arvioidaan ja miten tähän voisi vaikuttaa.
Kolmanneksi tekijäksi Ketonen nostaa muutoksen, joka voi vaikuttaa käytökseen nopeammin: aiheesta uutisointi ja opetussuunnitelman muutokset.
– Mediassa on ollut paljon esillä arvostelun haastavuus ja arvosanojen vaihtelu. Samaan aikaan arviointia koskevia ohjeita on täsmennetty. Kaikki tämä on herättänyt vanhempien kiinnostusta arviointia kohtaan, Ketonen sanoo.
OAJ: Tuttu ilmiö
Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssä vanhempien painostus on tuttu ilmiö.
– Ei yllätä. Samanlaista viestiä on kuulunut kentältä opettajien suunnalta, sanoo OAJ: koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Hänen mukaansa työnjako kodin ja koulun välillä on periaatteessa selvä. Vanhemmat tuntevat parhaiten oman lapsensa ja opettaja on opetustyön ammattilainen. Tavoitteena on kasvatuskumppanuus.
Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Jos erimielisyys koskee arviointia, opettajalla on tähän viimeinen sana.
Salon mielestä yksi selitys vanhempien muuttuviin asenteisiin voi olla niin kutsutun asiakasajattelun leviäminen.
– Koulu nähdään palveluna ja vanhempi näkee itsensä palvelua ostavana asiakkaana. Tällainen lähestymistapa ja siitä johdettu asiakas on aina oikeassa -ajattelu vain sopii erittäin huonosti koulumaailmaan, Salo sanoo.
Perusopetus päättyy lauantaina 31. toukokuuta 2025.