Punkkeja vaanii kaupungeissa luultua enemmän – myös tautiriski voi olla suurempi kuin maalla

Punkkeja on myös muualla kuin saaristossa, ja luultua enemmän. Kaupungeissa erityisesti oravat toimivat punkkien isäntinä.

Kuvakollaasi, jossa taustalla on Turun tuomiokirkko puiden välistä kuvattuna. Pienempänä kuvana etualalla ympyrän sisällä on punkki kangasta vasten.
Tutkimuksessa selvitettiin punkkitilannetta viiden kaupungin viheralueilla. Turku oli yksi tutkimuskohteista. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle, Niko Mannonen / Yle

Riski punkin puremalle on joillain kaupunkialueilla jopa suurempi kuin kaupunkien ulkopuolella.

– Aikaisempina vuosikymmeninä ajateltiin, että puutiaisia on vain saaristossa. Nykyään ymmärretään, että riski punkinpuremalle voi olla kaupungissa jopa suurempi, sanoo dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston biologian laitokselta.

Punkkitilannetta selvitettiin tutkimuksessa, jossa kerättiin näytteitä viheralueilta viidessä kaupungissa: Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä.

Riski puremille on kaupungissa iso siksi, että viheralueilla liikkuu paljon ihmisiä. Todennäköisyys puutiaisen ja ihmisen kohtaamiselle on suuri.

Tutkimuksessa puutiaisten tiheys kasvoi, jos viheralueella oli metsää. Viheralueen koon kasvu sen sijaan yllättäen vähensi punkkien määrää.

– Kaupunkien keskikokoisilla viheralueilla puutiaisia oli eniten. Oletettavasti suuremmalla alueella isäntäeläimet ja puutiaiset levittäytyvät laajemmalle, Vesterinen sanoo.

Tutkittujen kaupunkien välillä ei ollut suuria eroja puutiaisten tiheydessä, mutta kaupunkien sisällä vaihtelu oli suurta.

Osa turkulaisista yllättyi kuullessaan, että punkki voi purra myös puistossa.

Kuva ja video: Kalle Mäkelä / Yle

Myös tautiriski voi olla kaupungeissa paikoin suuri

Ihmisen kannalta pahimpia punkkien kantamia taudinaiheuttajia ovat borrelioosia aiheuttava Borrelia-bakteeri ja puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus.

Tutkimuksessa selvisi, että kaikista taudinaiheuttajista Borrelia-bakteeri oli tutkituissa puutiaisissa yleisin. Bakteeri todettiin 43 prosentilla viheralueiden aikuisista puutiaisista ja 22 prosentilla nymfeistä eli nuorista punkeista.

TBE-virusta etsittiin vain Turun punkeista, mutta sitä ei löytynyt.

Borrelia-bakteerin ja TBE-viruksen yleisyydestä maaseudun punkkeihin verrattuna ei ole Eero Vesterisen mukaan vielä tarkkaa tietoa.

Sen sijaan Rickettsia-suvun bakteereja löydettiin kaupunkien puutiaisnymfeistä enemmän kuin aiemmin maaseudulta. Bakteeri voi aiheuttaa korkeaa kuumetta, päänsärkyä sekä lihassärkyä.

Mahdollinen patogeenien eli taudinaiheuttajien lisääntyminen rajatulla kaupungin viheralueella johtuu siitä, että alueen isäntäeläimet ja puutiaiset ovat tiiviimmin tekemisissä toistensa kanssa. Silloin puutiaiset saavat taudinaiheuttajia isäntäeläinten verestä ja levittävät taudin seuraavalle isäntäeläimelle.

– Voi käydä niin, että patogeenit rikastuvat ympäristössä, Vesterinen sanoo.

Riski saada punkin levittämä tauti voi siis olla kaupungissa paikoin suurempi kuin maaseudulla.

Mies seisoo metsässä Turun yliopiston ympäristössä.
Puutiainen tarttuu osaan ihmistä herkemmin kuin toisiin. Dosentti Eero Vesterisen mukaan syytä ilmiölle ei vielä tiedetä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Ihmiseen tarttuminen on puutiaiselle kohtalokas

Puutiaiselle maistuu veriateria käytännössä mistä vain tasalämpöisestä lajista. Se tarttuu ihmisen lisäksi muihin nisäkkäisiin ja lintuihin.

Dosentti Eero Vesterinen sanoo, että kaupunkialueilla erityisesti orava on yleinen isäntä puutiaiselle. Tyypillisiä isäntiä kaupungeissa ovat myös jäniseläimet.

Ihmiseen, kissaan tai koiraan tarttuminen on puutiaiselle usein kohtalokas virhe.

Vaikka koirat ja kissat keräävät tehokkaasti puutiaisia, yleensä ne joko löydetään, tai puutiainen putoaa sisätiloissa. Sisälle joutunut puutiainen kuolee.

– Ihmiseen tai lemmikkiin tarttuminen on puutiaiselle umpikuja, Eero Vesterinen sanoo.

Ladataan lomaketta...