Hoitotakuu ei toteudu kaikilla erikois­sairaanhoidon aloilla Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa 17 prosenttia potilaista ei saa hoitoa ajoissa. Varsinkin kaihipotilaat ja kuulokojetta tarvitsevat joutuvat odottamaan yli hoitotakuun.

TYKS sairaalapalveluista vastaava tulosaluejohtaja Mikko Pietilä pitää kiinni sairaalasängyn laidasta ja katsoo kameraan.
Tulosaluejohtaja Mikko Pietilä arvioi, että kaihijonoja saadaan puretttua ripeästi uuden leikkaussalin avulla. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Hoitotakuu ei toteudu Varsinais-Suomen hyvinvointialueella lain määräämällä tavalla kaikilla erikoissairaanhoidon aloilla.

Maaliskuun lopussa 17 prosenttia oli joutunut odottamaan hoitoonpääsyä yli kuusi kuukautta.

Määrällisesti heitä oli noin 3 000.

Suurimmat ongelmat liittyvät kaihikirurgiaan ja kuulokojesovituksiin, kertoo TYKS-sairaalapalveluista vastaava tulosaluejohtaja Mikko Pietilä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi 14 hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään maaliskuun lopussa. Niiden täytyi antaa Valviralle selvitys toimenpiteistä sekä ajantasaiset hoitoon pääsyn seurantatiedot viimeistään 16.4.

Pietilä kertoo, että kokonaisuudessaan Varsinais-Suomessa on pystytty lyhentämään hoitojonoja merkittävästi.

– Jos jonottajien kokonaismäärästä otetaan pois kaihikirurgia ja audiologia eli kuulokojesovitukset, hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta odottavia on kuusi prosenttia, kertoo Pietilä.

Uusi leikkaussali lyhentää kaihijonoa

Tulosaluejohtaja Mikko Pietilä kertoo, että helmikuussa käyttöön otettu uusi leikkaussali auttaa lyhentämään kaihileikkaukseen odottavvien jonoa 50 henkilöllä viikossa. Hän arvioi, että kaihin osalta TYKS-sairaalapalveluissa ollaan lakisääteisessä tilanteessa viimeistään alkusyksystä.

Kuulokojejonon syynä on osittain väestön yleinen ikääntyminen ja hoidon tarpeen lisääntyminen, mutta myös pula audiologeista.

– Meiltä lähti useampi audiologi syystä tai toisesta samanaikaisesti. Tämä johti siihen, että jonot alkoivat kasvaa. Aiemmin jonoa pyrittiin hallitsemaan hyvin palkatulla lisätyöllä. Jouduimme rajoittamaan tätä taloudellisista syistä. Nyt olemme aloittaneet lisätyön hankkimisen uudelleen, kertoo Pietilä.

Aiemmin pitkiä jonoja oli neurokirurgian lannerankakirurgiaan. Siellä oli runsaasti yli kuusi kuukautta jonottaneita. Parhaillaan sinne pääsee lakisääteisessä ajassa.

– Jonoja ovat aiheuttaneet viime vuosina muun muassa vuosikymmenen alkupuolella kertynyt hoitovelka. Meillä oli leikkaussaleja suljettuna. Nyt olemme saaneet kaikki leikkaussalit käyttöön uudelleen, kun henkilöstötilanne on parantunut, kertoo Pietilä.

Varha lupaa Valviralle lähettämässään selvityksessä, että hoitoon pääsyn pitäisi olla lainmukaista vuoden 2025 lopussa tai viimeistään alkuvuodesta 2026.

Ladataan lomaketta...