Aiempina vuosina Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue oli turnauksessa kuin turnauksessa lähestulkoon varma arvokisapronssimitalisti. Viime vuosina mitalin saaminen on ollut kaikkea muuta kuin varmaa.
2010-luvulla pronssia ovat napanneet niin Sveitsi, Venäjä kuin Tšekkikin, ja erityisesti Tšekki on noussut Naisleijonien kiusaajaksi. Yle Urheilun asiantuntijan Mira Jalosuon mukaan Suomi joutui tänä vuonna České Budějovicessa tekemään ison työn pronssimitalien eteen.
– Suomen peli oli tosi ailahtelevaa. Se vaikutti ajoittain jopa sekavalta. Pronssipelissäkin ensimmäisen ja varsinkin toisen erän puolustuspelaaminen ei näyttänyt hyvältä. Oliko kyse sitten siitä, että pelaajat eivät tienneet mitä tehdään vai eivätkö pelaajat pystyneet noudattamaan pelitapaa? Jalosuo pohti.
Suomi on tähän mennessä yleensä voittanut eurooppalaiset joukkueet selkeästi kaksinkamppailuissa, mutta nyt päättyneessä MM-turnauksessa näin ei käynyt. Myös hyökkäyksessä Naisleijonat pelasi epätyypillisesti.
– Yleensä Suomi on pelannut pelisysteemin mukaan ja lähitukea on ollut tarjolla. On pelattu sisulla ja viisikkona, mutta nyt sellaista ei näkynyt samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Alkusarjassa enemmän kokeiluja
Suomen valmennus ei tehnyt turnauksen aikana kokoonpanoon kuin pieniä muutoksia. Ei edes silloin, kun pohjoisamerikkalaiset joukkueet jyräsivät joukkueen kumoon.
– Neloskentässä vaihtui laituri ja kolmospakkiparin pakki vaihtui silloin tällöin. Varsinkin alkusarjassa olisi voinut kokeilla erilaisia kokoonpanoja, kun niillä peleillä ei sinänsä ollut merkitystä.
Pronssiottelussa valmennusjohto vaihtoi kolmanteen erään Michelle Karvisen kakkosesta ykköskenttään ja Elisa Holopaisen ykkösestä kakkoskenttään. Se avasi ketsuppipullon ainakin Holopaisen osalta, sillä hän teki kaksi ratkaisevaa maalia.
– Kokoonpanomuutokset virkistävät joukkueita jonkin verran varsinkin pelin keskellä. Siitä ”posia” valmennukselle, että he uskalsivat vaihtaa tiukassa paikassa.
Suomen ykköskentältä Holopainen - Susanna Tapani - Petra Nieminen odotettiin kisojen aikana enemmän tehoja. Holopainen viimeisteli tehot 3+2, Nieminen 1+2 ja Tapani 1+1.
Jalosuon mukaan ykköskenttä kantaa usein Suomen maajoukkuetta, mutta hänestä oli hienoa, että tällä kertaa kakkos- ja kolmoskenttäkin pystyivät tuottamaan maaleja. Muun muassa pronssin ratkaisseen jatkoaikamaalin tehtaili kolmoskentän Jenniina Nylund ja Sanni Vanhanen.
– Se ottaa paineita pois, ettei pelkästään ykköskentän tarvitse kantaa joukkuetta hartioillaan.
Maalivahtipeli meni ruletiksi
Tässä MM-turnauksessa Suomen pelissä varsin epätyypillistä oli se, että Suomen maalivahtipeli oli turnauksen huonointa. Valmennusjohto joutui pyörittämään rulettia ja peluutti kisoissa kaikkia kolmea maalivahtia.
– Se ei todellakaan ole tyypillisintä. Yleensähän Suomen maalivahdit valitaan kisojen jälkeen parhaaksi pelaajaksi.
Jalosuon mukaan maalivahdeille on yleensä kerrottu heidän roolinsa jo ennen kisoja. Hän veikkasi, että näin on tehty tänäkin vuonna ja siinä päätettiin pysyä. Suomen valmennus päätti luottaa Sanni Aholaan ja Emilia Kyrkköön. Anni Keisala taasen oli kolmosvahti, vaikka pelasikin lohko-ottelussa Kanadaa vastaan kaksi erää hyvin.
– Olisin itsekin valmentajana laittanut Aholan pelaamaan pronssipeliin, sillä hän oli maalissa, kun Suomi voitti lohko-ottelussa Tšekin.
Kymmenen kuukautta olympialaisiin
Milanon olympialaisiin on enää kymmenen kuukautta aikaa. Jalosuon mielestä Suomen esitykset MM-kisoissa eivät antaneet aihetta huojennukseen. Hän odottaa, että valmennusjohto käy kisojen ottelut tiukasti läpi ja kertoo sen jälkeen pelaajille kehityskohteista.
Jalosuo ei usko, että Naisleijonien tämänhetkiseen kokoonpanoon tulee suuria muutoksia. Suomella on noin 30 pelaajan ryhmä, josta pelaajat valitaan. Hän muistuttaa, että Suomelle tulee kuitenkin kiire, jos se haluaa kiriä pohjoisamerikkalaisten joukkueiden eron kiinni.
Tällä hetkellä suomalaispelaajat jäävät henkilökohtaisissa taidoissa pohjoisamerikkalaisista, ja otteluihin lähdetään altavastaajana.
– Yhdysvaltoja vastaan Suomi ei jää pelillisistä systeemeistä hirveästi, mutta Kanadaa vastaan näkee, että siellä on oikeasti huippuvalmennus, ja he ovat koko ajan skarppeina penkillä. Siinä on suomalaisilla kehitettävää.
Jalosuon mielestä suomalaispelaajien pitäisi keskittyä ennen kaikkea henkilökohtaiseen taitoon, irtokiekkovalmiuteen, taisteluihin kulmissa, syöttöjen ja vetojen laatuun sekä luisteluun ja terän käyttöön.
Suomen olympiapronssia on Jalosuon mukaan turha pitää mitenkään varma, vaikka kaksista edellisistä kisoista Naisleijonat onkin napannut himmeimmän mitalin.
– Seuraavat kymmenen kuukautta merkitsevät todella paljon. Tšekit varsinkin lähettävät useita PWHL:n pelaajia pelaamaan pohjoisamerikkalaisia vastaan, kun taas suomalaiset jäävät enemmän Eurooppaan. Suomalaisten pitää oikeasti kehittyä paljon tässä kymmenen kuukauden aikana.
Yle Urheilu seurasi jääkiekon naisten MM-kisoja tässä artikkelissa.