Ylen haastatteleman talousasiantuntijan mielestä hallituksen kaavailema yhteisö- ja yritysveron alennus ei riitä. Toinen puolestaan kohdentaisi veronalennuksen tarkemmin talouskasvun aikaansaamiseksi Suomeen.
Helsingin sanomat kertoi sunnuntaina, että hallitus kaavailee yhteisöveron keventämistä 17–18 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Päätöstä pohditaan hallituksen puoliväliriihessä tiistaina ja keskiviikkona.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä pelkkä yhteisöveron alennus ei riitä kääntämään Suomen taloutta rivakkaan nousuun. Tarvitaan myös nippu muita taloustoimia, kunnon uudistuspaketti.
– Se ei kesää tee, jos tehdään pelkästään parin prosenttiyksikön yhteisöveron alennus. Mutta jos paketista saataisiin tarpeeksi iso, sitten Suomi saisi sen kaivatun käynnistysruiskeen ja aamuherätyksen talouteensa.
– Jos minä saisin päättää, laskisin yhteisöveroprosentin 15:een. Laskisin myös korkeimpia palkkaveroja ja siihen rinnalle tekisin muita talouskasvua pitkällä aikavälillä kiihdyttäviä toimia, kuten voimakasta maahanmuuton lisäämistä ja koulutuksen lisäämistä.
Kangasharju uskookin, että hallitus pusertaa riihessään kasaan talouden uudistuspaketin, mutta veikkaa sen jäävän liian vaatimattomaksi.
– Pelkään, että poliitikkojen rohkeus ei riitä tarpeeksi isoon uudistuspakettiin, jossa yhtenä tekijänä olisi riittävän iso yhteisöveron lasku. Yhteisöveroprosentit ovat menossa maailmalla 15 prosenttiin ja nyt olisi hyvä, että Suomi olisi mukana siinä siinä kehityksessä.
Yritysvero alle keskitason
Kuten oheisesta graafista näkee, Suomen yhteisöverokanta on tällä hetkellä alle EU-keskiarvon ja alempi kuin muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kangasharjun mukaan se ei Suomelle riitä.
– Tarvitsemme enemmän kasvun kannusteita, jotta Suomi täältä kaukaa suurista markkinoista pystyisi viemään ja kasvamaan. 15 olisi sopiva prosentti tänne maailman laidalle. Irlannilla se on vielä alhaisempi (12,5 prosenttia).
Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja, professori Mika Maliranta Turun yliopistosta katsoo, että Suomen yhteisöverotaso on kilpailukykyisellä tasolla kilpailijamaihin verrattuna.
– Yhteisöveroalennuksen yksi riski on se, että se kannustaa meidän kilpailijamaitakin alentamaan, mikä sitten tavallaan syö oman veroalennuksemme tehoa.
Maliranta lähtisikin kaivamaan yleisiä veronalennuskohteita muualta kuin yhteisöveroista. Hän pitää hyvin epätodennäköisenä, että kaavailtu veronalennus ”maksaisi itse itsensä” talouskasvun kautta.
– Yleisen yhteisöveroalennuksen ongelma on se, että se tulee julkiselle taloudelle tosi kalliiksi, ja toisaalta se vaikuttaa vain osaan yrityksistä. Sen takia Risto Murron vetämässä työryhmässä esitettiin kohdennettua veronalennusta, josta hyötyisivät ennen kaikkea yritykset, jotka ovat panostaneet tutkimukseen ja kehittämiseen ja aineettomaan pääomaan, Maliranta toteaa.
Malirannan mukaan näin saataisiin aikaan tehokkaampi ratkaisu ja talouskasvua, eikä se tulisi julkiselle taloudelle niin kalliiksi.
Miljarditulot valtiolle
Yritykset ja muut yhteisöt maksoivat yhteisöveroa kaikkiaan 7,3 miljardia euroa vuonna 2023. Se on 8,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Verohallinnon mukaan vuonna 2022 yhteisöveroa maksettiin nimellisillä euromäärillä tarkasteluna kaikkien aikojen ennätysmäärä, kahdeksan miljardia euroa.
Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.