Pohjanmaan hyvinvointialue ei ole onnistunut lyhentämään pitkiksi venyneitä kiireettömän hammashoidon jonoja.
Keskimäärin kiireettömän ajan saa kymmenessä kuukaudessa, se ylittää reilusti puolen vuoden hoitotakuun. Heikoin tilanne on Vaasassa, jossa hammashoitoon joutuu jonottamaan peräti 15 kuukautta.
Lähes yhtä huono tilanne on Laihialla ja Mustasaaressa, joiden jonot ovat 13 kuukauden mittaiset.
Pohjanmaan hyvinvointialueella ainoastaan Kristiinankaupungissa toteutuu hoitotakuu, siellä kiireettömän ajan saa kahden kuukauden sisällä.
Alueylihammaslääkäri Anne Hägglund sanoo, että jonoja ei ole saatu purettua henkilöstövajauksen takia. Myös kotitalouksien heikko talous heijastuu siihen, että julkisen hammashoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet.
– Meille on suuri kysyntä, ja henkilökuntaa puuttuu kaikilta alueilta. Eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, Hägglund sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on vuosien saatossa pahentunut, kun yhä enemmän kansalaisia on hakeutunut julkiselle puolelle hoitoon. Myös ikääntyvän väestön hoidon tarve on koko ajan nousussa, kun ikäihmisillä on omat hampaat suussa.
Hägglundin mielestä jonokeskustelussa unohdetaan usein suun terveydenhuollon kaikki muut velvoitteet, jotka pitää hoitaa samoilla resursseilla tiukkojen säästövelvoitteiden alla. Hoidettavana on koko väestö.
– Tänä päivänä on myös paljon lääkityksiä, hoitoja yleislääketieteen puolella ja kirurgisia toimenpiteitä, joissa ennen niiden toteuttamista vaaditaan suun tutkimuksia ja mahdollisesti toimenpiteitä, jotta potilaat ovat esimerkiksi leikkauskelpoisia, Hägglund selvittää.
Aktiivista rekrytointia
Nyt Pohjanmaan hyvinvointialue rekrytoi aktiivisesti, ja Hägglundin mukaan hammaslääkäritilanne on kohentumassa syksyä kohden.
Jonoja puretaan koko ajan omana työnä virka-aikana, mutta myös muun muassa vapaaehtoisena lisätyönä omalla väellä.
Parhaillaan hyvinvointialue myös kilpailuttaa ostopalveluja, joilla jonoja voitaisiin purkaa. Hägglundin mukaan jononpurkua ja ostopalveluita rajoittavat kuitenkin hyvinvointialueen tiukka budjetti ja säästötoimet.
Hägglund muistuttaa myös kansalaisten omasta vastuusta.
– Kaikkien meidän tulee harjata ne hampaat kahdesti päivässä fluorihammastahnalla sekä tunnistaa, että ruokailutottumukset vaikuttavat suun terveyteen ja muistaa, että paras janojuoma on puhdas vesi.