Roskapussit kiitävät putkissa kahdeksaakymppiä Tampereella, mutta asukkaita jurppii: ”Tämä tulee todella kalliiksi”

Tampereella jätteet kerätään putkia pitkin nyt jo kahdella asuinalueella. Järjestelmä toimii teknisesti hyvin, mutta silti kaupunki ei enää halua putkikeräystä uusille alueille.

Ranta-Tampellassa asuva Aki Kannisto on heittänyt roskansa putkeen helmikuusta saakka. Uusi järjestelmä saa Kannistolta kiitosta. Video kertoo, millaisia ongelmia putkikeräykseen liittyy. Video: Antti Eintola ja Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Tampereelle keväällä valmistunut uusi jäteputkijärjestelmä on jäämässä kaupungin viimeiseksi.

Jäteputkijärjestelmässä muovi, sekajäte, paperi ja biojäte imaistaan alipaineella putkistoa pitkin koontiasemalle. Sieltä koko asuinalueen jätteet kuljetaan suurissa konteissa jatkokäsittelyyn.

Uusi järjestelmä otettiin käyttöön Ranta-Tampellassa helmikuussa. Vastaava putkikeräys on ollut jo käytössä Tampereen Vuoreksessa ja monilla asuinalueilla pääkaupunkiseudulla.

Ranta-Tampellan asukkaiden ensikokemukset järjestelmästä ovat olleet hyviä, kun roska-autot eivät enää kolistele ahtaissa kortteleissa.

Näsinneula kanavan päässä.
Ranta-Tampellan vielä osittain rakentuva asuinalue sijaitsee Näsijärvestä täyttömaalla vallatulla rantakaistaleella. Putkikeräyksen runkoputket valmistuivat alueelle vuonna 2019. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kallista tonttimaata säästyy, kun suurten taloyhtiökohtaisten jätekatosten sijaan alueelle on tullut vähän tilaa vieviä yhteisiä syöttöpisteitä.

Lisäksi putkikeräys kuluttaa Pirkanmaan Jätehuollon laskelmien mukaan energiaa vain noin kolmanneksen verrattuna jäteautoilla tehtäviin tyhjennyksiin.

Tampereen kaupunki on silti linjannut, ettei putkia enää kaiveta uusien, nyt rakentuvien asuinalueiden alle.

Syitä tähän on ainakin kolme: kallis hinta, järjestelmän kankeus ja alati muuttuva lainsäädäntö.

Jäteputkia koontiasemalla.
Ranta-Tampellan roskat imaistaan kontteihin kolmesti päivässä. Alipaine saa roskapussin kulkemaan putkissa varsin vauhdikkaasti, noin 80 kilometriä tunnissa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Maahan kaivettu kilometreittäin kalliita putkia

Maahan kaivettava putkijärjestelmä on kallis rakentaa. Rahaa menee miljoonia ennen kuin yksikään talo on noussut uudelle asuinalueelle.

Ranta-Tampellan Putkikeräys on upottanut maahan 8,1 miljoonaa euroa. Vuoreksessa Pirkan Putkikeräys on maksanut järjestelmästä 18,9 miljoonaa euroa tähän mennessä.

Työt eivät ole vielä valmiit eli lasku kasvaa yhä: Ranta-Tampellassa arviolta miljoona ja Vuoreksessa kolme miljoonaa euroa.

– Investoinnit ovat hyvin etupainotteisia. Tämä on haaste, kun näiden alueiden rakentamiseen on mennyt enemmän aikaa kuin toivottiin, Tampereen kaupunkiympäristön palvelualuejohtaja Mikko Nurminen sanoo.

Putkikeräysjärjestelmän syöttöpistettä rivissä. Taustalla näkyy Vuoreksen omakotitaloja.
Vuoreksessa putkikeräys alkoi vuonna 2012. Tampereen kaupunki halusi asuntomessualueelle edistykselliseksi ja ekologiseksi kuvatun jätejärjestelmän. Vuoreksen alueella on sekä kerrostaloja että omakoti- ja rivitaloja. Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle

Etenkin Vuoreksen putkikeräysyhtiö on ollut suurissa talousvaikeuksissa jo pitkään. Yhtiöllä on velkaa kuusi miljoonaa. Nykyisillä jätemaksuilla lainaa ei saada lyhennettyä riittävästi.

– Jätemaksujen taso on Vuoreksessa liian alhainen suhteessa operointi- ja pääomakustannuksiin. Erityisesti Vuoreksessa on hinnankorotuspainetta, sanoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Pasi Muurinen.

Muurisen mukaan ongelmaan on etsitty ratkaisua reilun vuoden ajan. Alueellinen jätehuoltoviranomainen on tekemässä rakenteellisia muutoksia putkikeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen jätetaksoihin.

Jätelain tulkinnasta erimielisyyttä, taloyhtiöt reagoivat

Vuoreksessa ja Ranta-Tampellassa kaikkien alueelle rakennettavien kiinteistöjen on pakko liittyä jätehuollon putkikeräykseen. Vaihtoehtoja ei ole.

Alueiden asukkaat maksavat jätehuollosta enemmän kuin muualla Tampereella asuvat.

Vielä ennen putkijärjestelmän käyttöönottoa helmikuussa Ranta-Tampellan kiinteistöjen jätemaksut perittiin jätteen määrän perusteella. Nyt maksu määräytyy taloyhtiöiden kerrosalan perusteella.

– Tämä tulee todella kalliiksi. Meillähän käy niin, että jätetaksamme nousevat monta sataa prosenttia, kertoo Ranta-Tampellassa asuva Juha Miettinen.

Miettinen kuuluu Tampereen Ykköspurje -taloyhtiön hallitukseen ja asuinalueen taloyhtiöitä edustavaan ryhmään. He vääntävät nyt kättä jätemaksujen suuruudesta Tampereen kaupungin, alueellisen jätehuoltoviranomaisen ja Pirkanmaan Jätehuollon kanssa.

– Pyrimme ihan sovussa viemään asiaa eteenpäin, ettei tarvitse pistää tuomareita lukemaan ennakkopäätöksiä, joita ovat tehneet apulaisoikeusasiamies ja EU-oikeus, Miettinen sanoo.

Taloyhtiöt vetoavat apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin hiljattain tekemään ratkaisuun jätemaksujen määräytymisestä. Siinä Sakslin korostaa, että jätemaksun tarkoitus on kannustaa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen.

Siksi jätemaksujen perusteita ei voida arvioida yksistään palvelun kustannusten kattamisen näkökulmasta.

Miettinen toivoo, että Ranta-Tampellan yhtiöt eivät joutuisi jätetaksoissaan taloudellisesti eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin yhtä paljon jätettä tuottaviin taloyhtiöihin.

Mies hymyilee auringonpaisteessa.
”Laitteethan ovat hienot. Viimeisintä designia ja vievät yllättävän vähän tilaa”, Ranta-Tampellassa asuva Juha Miettinen kehuu. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kankea järjestelmä ei vastaa nykyisiin kierrätystarpeisiin

Jäteputkia on rakennettu Ranta-Tampellaan ja Vuorekseen vain neljälle eri jätelajille. Se ei enää riitä.

Uusia putkia olisi kallista kaivaa lisää jo valmiiden talojen, puistojen ja katujen alle.

– Tämä on käytännössä joustamaton järjestelmä, jota on vaikea rakentamisen jälkeen muuttaa, Nurminen myöntää.

Jätekontteja koontiasemalla.
Ranta-Tampellan jätteet kerätään putkia pitkin suuriin kontteihin, jossa ne puristetaan tiiviiksi massaksi. Näin kontteihin mahtuu suhteessa enemmän jätettä kuin tavallisiin jätekeräysastioihin. Kuva: Antti Eintola / Yle

Siksi lasi, metalli ja pahvi pitää viedä erilliselle keräyspisteelle.

Tampereen uusille asuinalueille esimerkiksi Hiedanrantaan ja Viinikanlahteen ei jäteputkia tule, vaan sinne on kaavoitettu useamman taloyhtiön jätteille yhteisiä lähikeräyspisteitä.

– Jätelainsäädäntö on uudistunut tiheään ja hyvä niin. Kerättäviä jakeita on aiempaa enemmän. Lähikeräysjärjestelmä tuo joustavuutta tulevaisuuteen, Mikko Nurminen sanoo.

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen istuu toimistossa puvun takki päällä ikkunan edessä.
Kokonaan Mikko Nurminen ei sulje Tampereen ovia mahdollisilta uusilta putkikeräysjärjestelmiltä. ”Opitaan edellisistä kokemuksista ja pyritään tekemään uusia asioita fiksummin”, hän sanoo. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle