Turkulaisten hyvinvointi on laskenut.
Asia selviää kaupungin tekemästä laajasta hyvinvointikertomuksesta, jossa tarkastellaan vuosia 2020–2024.
Vain alle puolet turkulaisista kokee elämänlaatunsa hyväksi. Luku on alle maan keskitason.
Erityisesti psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt: useampi kuin joka viides on merkittävästi psyykkisesti kuormittunut. Työikäisistä psyykkisesti kuormittuneita on neljäsosa. Se on selvästi enemmän kuin muualla Suomessa.
Noin viidesosa työikäisistä pitää itseään työkyvyttömänä.
Yksinäisyyttä ja talousvaikeuksia
Elämänlaatuun vaikuttavat myös monien kokemat taloudelliset haasteet sekä yksinäisyys.
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä on joutunut tinkimään useampi kuin joka neljäs. Luku on kasvanut selvästi.
Eniten talousongelmia on maahanmuuttajataustaisilla.
Yksinäisyyttä tuntee joka kuudes turkulainen. Tilanne on huonompi kuin muualla maassa, ja yksinäisten määrä kasvaa.
Yksinasuvilla miehillä haasteita on eniten. Esimerkiksi onnellisia ja elämänlaatunsa hyväksi kokevia on heissä selvästi vähemmän kuin muussa väestössä.
Ikäihmisillä puolestaan olisi parannettavaa elintavoissa. Alkoholinkäyttö kasvaa: 38 prosenttia yli 65-vuotiaista käyttää liikaa alkoholia ja valtaosa liikkuu liian vähän. Monilla on vaikeuksia liikkua.
Alueelliset erot ovat Turussa paikoin suuria. Elämänlaatu on laskenut tietyillä alueilla jopa yli 15 prosenttiyksikköä.
Joillain osa-alueilla positiivista kehitystä
Monilla turkulaisilla menee kuitenkin myös hyvin. He ovat elämäänsä tyytyväisiä, työ- ja toimintakykyisiä sekä monella tapaa toimeliaita ja aktiivisia.
Neljä viidestä on tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin. Kaksi kolmesta puolestaan tuntee elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.
Melko hankala hyvinvoinnin tilanne on Turussa tunnistettu. Asiaan on pyritty puuttumaan, ja näyttää siltä, että esimerkiksi yksinäisyyden kasvun vauhti on seuranta-aikana huomattavasti hidastunut.
Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen on panostettu, ja se on tuottanut tulosta. Yli 75-vuotiaiden turkulaisten elämänlaadussa on tapahtunut kohenemista, ja kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja on selvästi vähemmän kuin muualla Suomessa.