Matala fyysinen aktiivisuus ja alipainoisuus lapsuudessa ja nuoruudessa lisäävät riskiä sairastua ei-affektiiviseen psykoosiin, erityisesti skitsofreniaan.
Asia selviää nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Elina Sormusen väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina.
Ei-affektiivisella psykoosilla tarkoitetaan mielialahäiriöön liittymätöntä psykoosia. Ne ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy todellisuudentajun heikentyminen. Skitsofrenia on näistä vaikein.
Tutkimuksen aineistona oli laaja Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus, jossa yli 3 500 lapsen ja nuoren kehitystä seurattiin vuodesta 1980 alkaen.
Nykykäsityksen mukaan psykoosit johtuvat perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, voidaanko lapsuusiän liikuntaa lisäämällä vähentää psykoosiriskiä, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Asia vaatii lisää tutkimuksia, mutta nyt saadut tulokset vahvistavat Sormusen mukaan ajatusta siitä, että liikuntaa edistäviä toimia tulisi sisällyttää psykoosin ehkäisyyn tähtääviin ohjelmiin.
Tulokset tukevat myös käsitystä skitsofreniasta kehityksellisenä ja koko elimistöön vaikuttavana häiriönä, ei pelkästään aivosairautena. Skitsofrenian kehityskulku näyttäisi alkavan jo lapsuudessa, vuosia ennen ensimmäistä psykoosijaksoa.
Korjattu 23.4. klo 10.45: Elina Sormunen on nuorisopsykiatrian eikä neuropsykiatrian erikoislääkäri.