Moni puoliväliriihen ratkaisu vuoti julkisuuteen jo ennen hallituksen tiedotustilaisuutta.
Useat mediat kirjoittivat etukäteen varsinkin suurista veroratkaisuista, joilla hallitus halusi laittaa vauhtia kasvuun Suomessa. Veropäätöksistä uutisointi oli siinä mielessä perusteltua, että kyse oli isoista summista.
Esimerkiksi yhteisöveron pudottaminen 18 prosenttiin arvioitiin vähentävän julkisen sektorin verotuloja noin 830 miljoonaa euroa vuodessa, jos arvioon ei oteta huomioon muutosta yritysten käyttäytymisessä.
Myös korkeimpien ansiotulojen marginaaliverotuksen laskeminen 52 prosenttiin arvioitiin vähentävän verotuloja yli 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Sekin oli tiedossa etukäteen, että hallitus suunnitteli pieni- ja keskituloisten ansiotuloverojen laskemista.
Se, mistä puolestaan oli vähemmän tietoa, liittyi verotulojen laskun kompensointiin. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksella on ollut kunnianhimoisia tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi. Keskeisin niistä liittyi velkasuhteen vakauttamiseen hallituskauden loppuun mennessä.
Illan tiedotustilaisuudessa selvisi, että hallitus pyrkii kuromaan aukkoa verotuloissa muun muassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisella, kehitysapua leikkaamalla ja kuntien valtionosuutta leikkaamalla.
Näiden lisäksi valtiovarainministeriö arvioi, että niin sanotut dynaamiset vaikutukset hoitavat julkisen talouden tasapainottamisesta noin miljardin verran. Dynaamisilla vaikutuksilla viitataan siihen, miten esimerkiksi veropäätökset vaikuttavat yritysten ja palkansaajien toimintaan.
Kun yhtälöön lisätään hallituksen päättämät veronkorotukset ja säästöt, vaikutus julkiseen talouteen pitäisi olla nolla. Yksi, joka toivoo, että dynaamiset vaikutukset toteutuvat täysimittaisesti, on seuraava hallitus.
Puolustusmenoista miljardien lasku
Orpon hallitus on ladannut seuraavalle hallitukselle lisämenoja. Hallitus ilmoitti huhtikuun alussa, että Suomi nostaa puolustusmenojaan kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että menotason nosto tarkoittaa noin kolmea miljardia vuodessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on puolestaan todennut, että seuraavan hallituksen pitäisi kyetä sopeuttamaan julkisen talouden menoja ja tuloja 10 miljardilla eurolla.
Puolustusmenojen kasvattaminen olisi ollut ilman hallituksen ilmoitustakin varmasti edessä, sillä puolustusliitto Nato linjaa kesän huippukokouksessa uudesta puolustusmenotavoitteestaan.
Julkisuudessa on arvioitu, että Nato voi linjata kolmea prosenttia merkittävästi korkeammasta puolustusmenotavoitteesta.
Oli syy mikä tahansa, puolustusmenojen lisääminen tarkoittaa merkittävää sopeutusta muista menoista ensi hallituskaudella. Jos vielä dynaamiset vaikutukset eli veromuutosten vaikutus ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen eivät toteudu, on seuraavalla hallituksella iso taakka hallita menoja ja tuloja.
Seuraava hallitus tuskin perääntyy puolustusmenojen merkittävästä kasvattamisesta. Venäjän aggressiivisen käyttäytymisen takia menojen lisäämisestä vallitsee suomalaisten puolueiden keskuudessa yhteisymmärrys.
Voivatko dynaamiset tavoitteet toteutua?
Valtiovarainministeri Purra kertoi illan tiedotustilaisuudessa, että valtiovarainministeriö on arvioinut dynaamisia vaikutuksia hyvin maltillisesti. Ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi puolestaan, että riskit arviossa ovat ylöspäin.
Toisin sanoen on todennäköistä, että veropäätökset luovat taloudellista aktiivisuutta ja verotuottoja arvioitua enemmän.
Tutkijat ovat arvioineet aiemmin samankaltaisia päätöksiä, joista hallitus linjasi nyt. Tutkimuksissa on selvinnyt, että eniten ansaitsevat reagoivat tuloveromuutoksiin herkemmin kuin pieni- ja keskituloiset.
Suurituloiset lisäävät tutkimuksissa työntekoa, kun heidän verotaakkaansa kevennetään.
Tällöin viitataan niin sanottuun Lafferin käyrään, jonka mukaan ansiotuloveroa kiristämällä suurituloisilta saadaan lisää verotuloja tiettyyn pisteeseen asti. Tämän pisteen jälkeen korkea verotus kääntyy itseään vastaan ja suurituloiset jättävät töitä tekemättä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka arvioi Ylen jutussa, että Suomen verotuksessa ollaan lähellä tätä pistettä. Yli 98 000 euroa vuodessa tienaavien marginaalivero lähentelee tänä vuonna 60 prosenttia. Marginaali- eli rajaverolla viitataan veroon, joka työntekijällä menee lisätulosta.
Veronkevennysten vaikutus palkansaajien käyttäytymiseen matala- ja keskituloisten tuloluokissa on vähäistä. Näiden veronkevennysten ei kannata odottaa maksavan itseään takaisin.
Tampereen taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi piti kaikkia tuloluokkia koskevaa veronalennusta kalliina lääkkeenä Suomen kasvukipuihin Uuden Jutun artikkelissa. Kotakorpi arvioi, etteivät kaikkia koskevat ansioverotulon alennukset maksa itseään takaisin.
Tämä selittänee merkittävältä osalta sitä, miksi valtiovarainministeriö arvioi kasvutoimien maksavan lähes miljardi euroa julkiselle taloudelle. Toinen tekijä liittynee yhteisöveron alennukseen, vaikka Majanen piti tämän toimen dynaamisia vaikutuksia myös merkittävinä.
Tutkimusten näyttö yhteisöverojen laskusta itsensä rahoittajina on vähäistä. VATT:n tutkimuksen mukaan yhteisöveronlaskut Suomessa ovat lisänneet pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan kasvua, mutta se ei kasvattanut yhtiöiden investointeja.
Toisaalta Yhdysvalloista on puolestaan saatu näyttöä, että Donald Trumpin ensimmäisen kauden aikana tehty yhteisöveronlasku lisäsi myös yritysten investointeja. Veropäätös ei kuitenkaan maksanut itseään takaisin, mikä on Kotakorven mukaan yleinen päätelmä yhteisöveron laskusta eri yhteyksissä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan dynaamiset vaikutukset eivät näy valtion kassassa nopeasti. Tämän takia hallitus ottaa valtion eläkerahastosta miljardin euron verran siltarahoitusta saavuttaakseen velkasuhteen vakauttamisen hallituskauden lopussa.
Ylen haastattelemat tutkijat tosin epäilevät, että hallituksen kasvupaketti lisää Suomen velkaantumista myös siltarahoituksen jälkeen.
Muokattu 24.4.2025 kello 20.38: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.